tiistai 4. helmikuuta 2020

Viime viikon tiistaina.

noin 5.30
Herään herätyskellon ääneen ja tajuan äänen tulevan mieheni kellosta. Tiedän, että minulla on ruhtinaalliset parikymmentä minuuttia aikaa "nukkua". Kuuntelen, kun mieheni nousee. Hän pukee päällensä, pesee hampaansa ja laittaa aamupalansa. Taidan nukahtaa hetkeksi.

5.50
Oma herätyskelloni soi. Ajattelen, että tuskin taaskaan oikeasti nukahdin ja jo herätessä ärsyttää, etten nukkunut oman herätyskelloon soittoon asti. Nyt pesemään ja laittamaan tukka sekä meikkaamaan. Mies on yleensä lähtenyt töihin jo sillä välin, kun olen pesemässä tukkaa. Harvoin näemme aamuisin, vaikka tiedämme toisen olevan paikalla.

6.20
Haen kahvikupillisen keittiöstä ja juon sen samalla, kun valmistaudun.

6.45
Kasvot ja hiukset ovat valmiina ja kupillinen kahvia juotu. Annan koiralle ruokaa ja lähden käyttämään häntä ulkona. Kiroilen, kun taas sataa.

7.00
Herätän lapset (elleivät ole jo hereillä).

Hoputan vaihtamaan vaatteet ja pesemään hampaat. Nuorimmaista joudun toki auttamaan kummassakin hommassa ja hänellä myöskin herääminen kestää kauiten. Tokaluokkalainen osaa hoitaa itsensä täysin, ainoastaan hampaiden pesusta saan olla joka aamu muistuttamassa häntä.

7-7.30 välisenä aikana pakka hajoaa poikkeuksetta joka aamu. En halua vaihtaa vaatteita, en halua nousta, en pese hampaita, enkä ainakaan lähde päiväkotiin. Haluan myös syödä aamupalan kotona ja makaan eteisen lattialla keitettynä makaronina, jos en saa tahtoani lävitse. Tämä aikaväli on myös oiva hetki vetää se kuuluisa pieni herne siihen pieneen sieraimeen ihan mistä tahansa, täysin mitättömästä asiasta, kuten esimerkiksi siitä, että äitisi on myös sisarustesi äiti! Tai siitä, kenellä on eniten ikävä isää. Myös hampaidenharjausjärjestys aiheuttaa kiristävää tunnelmaa kolmen lapsen kesken, vaikka periaatteessa kaikki voisivat (jos vaan keskittyisivät) pestä hampaansa samaan aikaan.

tammikuu vantaa lumeton talvi 2020

7.05
Tämä on se kellon aika, jolloin minä olen valmis ja jolloin minä aloitan puolen tunnin odottamisen. Pyydän, ohjeistan, komennan, käsken ja teen puolesta. Pyrkimys olisi olla päiväkodilla 7.30, tai ainakin viimeistään silloin autossa.

7.20
Korotan tänäkin aamuna ääntäni ja vetoan ensimmäistä kertaa siihen, että sekä minulle, että lapsille tulee kiire. Lasten kiire liittyy päiväkodin aamupalaan.

7.38
Lähes joka aamu autoni kello näyttää 7.38, kun kaksi nuorimmaista on takapenkillä istumassa ja lähdemme päiväkodille. Tuon noin puolentoista minuutin ajomatkan aikana, sammuttelen päässäni kytevää tulipaloa. Savu nousee korvista ja silmiä kirvelee, kun taas aamu meni päin peetä ja sain komentamalla komentaa lapsia autoon. Ihana aloitus päivälle.

7.40
Päiväkodin pihassa. Eskarilainen kirmaa itsekseen omaan ryhmäänsä ja minä lähden viemään kuopusta omaan ryhmäänsä. Pahimmillaan juuri sillä hetkellä, kun tartun päiväkodin ovenripaan ilmoittaa kuopus, että hän tahtoo hanskat käteensä tällä sekunnilla ja uhkaa istahtaa pihan ainoaan vesilätäkköön, jos en hanskoja hänen käteensä auta. Yleensä tässä kohtaa on paljon järkevämpää kopata kiukutteleva likka kainaloon ja mennä päiväkotiin sisään, kun alkaa kertomaan siitä, että kolmen askeleen päästä olet sisällä. Ovella vedän kasvoille hymyn, enkä anna juuri kenenkään nähdä naamastani sitä, millainen aamu meillä on taas ollut. Tai sitten se näkyy ja kauas ja luulen vain osaavani peittää sen.

7.50
Annan iloiselle kuopukselleni ison halin ja kovan pusun (hän pyytää nämä juuri näillä sanoilla) ja riennän toivottamaan eskarilaiselle hyvää päivää.

tammikuu vantaa lumeton talvi 2020

7.53
Soitan koululaiselle ja varmistan, että onhan hän lähtenyt kouluun.

7.59
Kumpikin päiväkotilainen on viety ja nyt äkkiä töihin. Hassuinta näissä aamuissa on aina se, että noin suunnilleen sillä siunaamalla sekunnilla, kun lapset astuvat päiväkotiin sisään, on ilo irti ja aamun murheet tipotiessään.

8.30 - 8.45 välillä autolle on löytynyt sopiva väli tienlaidasta ja työpäivä voi alkaa.

16.00
Kone kiinni ja laukkuun. Päiväkoti menee kiinni klo 17. Työpaikkani on Helsingin keskustassa. Autolle kävelee toimistolta yleensä reilun 5 minuuttia. Joskus ajomatka kestää 25 minuuttia ja toisinaan 45 minuuttia. Kaikki on kiinni siitä, miten ruuhkat muodostuvat. Oman kokemuksen mukaan klo 15.30 lähteminen on kaikista huonoin aika. Paitsi maanantaina - tutkimukseni mukaan maanantai on yleinen etäpäivä ja ruuhkaa ei oikeastaan ole ollenkaan aamulla, eikä iltapäivällä.

17.00
Kotona. Lapset sisälle, koiralle ruokaa ja sen kanssa ulos.

17.20
Päivällinen. Hetki yhteistä aikaa, jolloin kysyn aina jokaiselta lapselta, miten päiväsi on sujunut ja mitä on tapahtunut. Kuuntelemme kaikki jokaisen päivän kulun ja ehkä keskustelemme tapahtumista. Päivällisen jälkeen on hetken hengähdystauko, juon päivän viimeisen kupillisen kahvia ja selaan nettiä. Kuuntelen koululaisen lukuläksyn ja merkkaan sen tehdyksi. Tyhjennän ja täytän tiskikoneen sekä viikkaan pyykkejä.

tammikuu vantaa lumeton talvi 2020

18.20
Lähden likan kanssa viemään esikoista fudistreeneihin. Eskarilainen jää mielellään kotiin. Ihanaa, kun ei tarvitse aina kuljettaa koko bändiä mukana. Palaan kotiin ja jatkan hetken pyykkien viikkausta. 19.30 täytyy olla taas jo hakemassa poikaa kotiin.

19.00
Herra D ja neiti A suihkuun. Yökkärit päälle ja kohta iltapalalle. Ensin käyn kuitenkin likan kanssa vielä hakemassa esikoisen treeneistä.

Normaalisti mieheni tulee kotiin n. 16.30, mutta tällä hetkellä heillä on sellainen tilanne töissä, että pitkään tehdään, aina kun mahdollista, vaikka joka päivä. Herra kotiutuu tänään vasta lähempänä kahdeksaa, joka tosiaan on näin tiistaisin poikkeus. Normaalisti hän ehtii viedä O:n treeneihin.

20.05
Kaikki kolme lasta ovat sängyissään. Käyn suihkussa ja istahdan sohvalle. Keittiön siivous vielä ja sitten olen valmis tältä päivältä. Muutenkin saatan tehdä vielä jotain pieniä "kotihommia" näin iltasella. Yleensä katsomme jotain sarjaa Netflixistä ja nukkumaan olen täysin valmis heti kymmeneltä. Nyt meillä on The Crown kesken.

Ne päivät, jolloin ei ole harrastuksia olen usein pyhittänyt iltapäivän ruoanlaitolle. En nykyään laita enää koskaan arkena ruokaa samalle päivälle, vaan syömme aina eilisen tai toissapäivän ruokia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!