torstai 18. heinäkuuta 2019

Vaaleanpunainen kakku kaksivuotiaalle.

vaaleanpunainen täytekakku kaksivuotiaalle

Tänään on juhlapäivä. Tänään on A:n syntymäpäivä ja hän täyttää jo kaksi vuotta! Juhlat on oikeasti juhlittu jo ennakkoon, kun ajattelin ettei keskellä heinäkuuta kovinkaan moni ole kotona. Ja oikeassa olin. Jos tänään juhlisimme olisi paikalla ehkä puolet vähemmän vieraita, tai jopa vieläkin vähemmän.

Kaksivuotiaalla tytöllä ei juurikaan toiveita lahjojen suhteen ollut eikä me vanhemmatkaan osattu tehdä tehtävää ihan helpoksi vieraille. Olemme todella huonosti perehtyneet tyttöjen leluihin ja sellaisia meillä ei oikeastaan ole. Osasin antaa vinkiksi vain vaatteita, TiTi-Nalle levyjä, nuppipalapeli ja muita iänmukaisia leluja. Loppujen lopuksi vieraat tiesivät hyvin mistä A voisi olla innostunut. Hän sai esimerkiksi nukelle rattaat, sängyn ja paljon muita nuken tavaroita, kirjan, sähköhammasharjan, nuppipalapelin, hiuspompuloita ja -pinnejä sekä totta kai myös niitä toivottuja vaatteita.

Kakusta minulla oli hailakka visio. Halusin jälleen kerran kuorruttaa kakun voikreemillä ja tehdä sen liukuvärjäystekniikalla. Muuten koristeluni teema oli vain vaaleanpunainen. Ajan puutteen vuoksi oikaisin jälleen ja käytin kakussa valmispohjia. Täytteeksi tein jo aika perinteisen sitruuna-mansikkarahkan.

vaaleanpunainen täytekakku kaksivuotiaalle

paljon onnea banneri

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Lahjaksi rahaa.

Rippujuhlat. Lakkiaiset. Valmistujaiset.

Nuorten juhlia, joissa ei enää tunnu olevan tapana antaa hopealusikoita tai muuta vähemmän tarpeellista ja yhä useammin saa kuulla, kuinka nuori toivoo lahjaksi rahaa. Ymmärrän täysin rahan toivomisen, sitä minäkin olisin toivonut aina (ja toivon edelleen, ahahaha), mutta lahjanantajana minusta rahan antaminen on niin kovin persoonatonta ja tylsää. Siksi kiersin jälleen kerran Pinterestiä läpi ja imin itseeni erilaisia ideoita rahan antamiseksi lahjana. Eilen tein -blogissa oli kivasti sydämen muotoon taiteltuja seteleitä ja siitä se ajatus sitten lähti.

Mitäs tykkäätte?

Ps. kohtasin kuvankäsittelyssä ongelman. Photoshop tunnistaa tässä kuvassa olevat setelit, eikä suostu avaamaan tätä, joten en saanut sitä muokattua oikean kokoiseksi. Onneksi Instagram-upotus pelastaa tilanteen. Onhan muuten @kommammaa jo seurannassa?

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Rippikakku nuorelle naiselle.

Sunnuntaina juhlimme lähipiirin konfirmoitavaa ja olin luvannut tehdä juhlaan kakun. Tai no kaksi, kun yksi ei olisi riittänyt. Sain juhlakalulta paljon ideoita ja ajatuksia millaisen kakun hän toivoisi saavansa ja pyrin totta kai toteuttamaan ainakin suurimman osan toiveista. Toiveista tärkeimmät tuntui olevan korkea pyöreä kakku, jossa ei olisi sokerimassaa, siinä olisi suklaavalumia ja koristeina ehkä jotain oikeita tuoreita kukkia.

Lopputulos oli saajansa mieleen ja oikeastaan olen siihen itsekin tyytyväinen, vaikka muutaman jutun olisinkin tehnyt nyt toisin. Niin kuin aina. Tämä taisi olla neljäs liukuvärjätty kakkuni ja kyllä sen huomaa itsekin, miten sitä kehittyy tehdessä. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.

Saimme nauttia ihanaa ruokaa ja taivaallisia lohivoileipiä, joiden reseptin unohdin kysyä kokilta. Saaristolaisleivän päällä oli (ehkä) creme fraiche -pohjaista moussea, jossa oli ainakin punasipulia ja päällä graavilohiviipaleita. Päivän sää oli vaihteleva ja onneksemme emme kastuneet missään välissä. Sade pyyhkäisi ylitsemme juuri ennen ylläriohjelmanumeroa ja jopa pilvet väistyivät taivaalta paljastaen jälleen auringon meille. Poniajelua ei tarvinnyt jättää väliin. Hienosti järjestetty juhla, kiitos!

sinivalkoinen rippikakku tytölle

sinivalkoinen rippikakku tytölle

kukkakoriste juhlapöydässä

sateinen ikkunaruutu

poniajelulla

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Tuplahammas.

Vihdoin koitti pitkään odotettu hammastarkastus. Varasin jo alkuvuodesta D:lle ja A:lle hammastarkastusajat, mutta kaupungin toimesta niitä aikoja jouduttiin kahteen kertaan siirtämään. Tiedättekö sen fiiliksen, kun olet varannut aamuksi menon, tyhjentänyt koko aamupäivän töistä, ilmoittanut lasten tulevan myöhemmin päiväkodille ja sitten puhelimesi soikin heti aamuseitsemän jälkeen ja menosi joudutaan perumaan? Minä tiedän ja näin tapahtui vielä kaksi kertaa peräkkäin. Onneksi tarkastuksen agendalla ei ollut mitään kovinkaan akuuttia, joten ei juurikaan haitannut, että ajat siirtyivät tuosta noin vaan alkuperäisestä puolisen vuotta myöhemmäksi.

Miehen tehtävänä oli viedä lapset tarkastukseen, sillä minä olen vielä töissä ja hän nauttii jo kesälomastaan. Olin täyttänyt valmiiksi alle kouluikäisen lapsen tiedot -lomakkeen kummankin lapsen osalta - tulihan ne kutsukirjeen mukana kotiin. Annoin lomakkeet miehelle ja kerroin, että mukaan tulisi ottaa neuvolakortit ja hammasharjat. Ohjeistin häntä myös kysymään tarkemmin likan yhdestä hampaasta. A:n hampaat ovat tulleet ihan normiaikataulussa, mutta jo alkuvaiheessa kiinnitin huomioni yhteen tai kahteen oudosti puhjenneeseen hampaaseen. A:n vasemmalla olevat alaetuhampaat kasvoivat tismalleen samaan aikaan ja ovat edelleen hyvin kiinni toisissaan. Jopa niin kiinni, että voisin väittää niiden olevan yhtä ja samaa hammasta.

A:lla on kuulemma niin kutsuttu tuplahammas, eli nämä kaksi hammasta on kuin onkin yhtä ja samaa hammasta. Tosin tämä diagnoosi on nyt tehty vain katsomalla suuhun eikä esimerkiksi sitä ole kuvattu röntgenillä. Hammas ei vaikuta likan elämään mitenkään, joten sen annetaan olla ja kun hampaat alkavat vaihtua, tarkastellaan tilannetta uudelleen. On kuulemma ihan yhtä mahdollista, että seuraavat hampaat tulevat normaalisti kahtena erillisenä hampaana, kuin se, että nekin ovat yhdessä. Aika näyttäköön tämän.


Muutoin kummankaan suussa ei ollut huomioitavaa. D:n hampaat ovat alkaneet vaihtua ja yksi hammas on irronnut. Siistit suut kummallakin, eikä hammastarkastajaa oikeastaan kiinnostanut edes nähdä hammasharjoja. Lomakkeitakaan hän ei ollut kovinkaan innoissaan ottamaan vastaan, vaan tietoa vaihdettiin keskustelemalla. Neuvolakorttejakaan ei olisi tarvinnut ottaa mukaan (sähköiset kirjausjärjestelmät taitaa ajaa paperisen kortin ohi). Sinällään vähän hassua, sillä aikaa varatessa asiakaspalvelija on vielä erikseen muistuttanut mukaan otettavista tavaroista (täytetty lomake, hammasharja, neuvolakortti). Tuttia tuo meidän kaksivuotiaamme syö vielä ainakin nukkuessaan ja siitä toki pitäisi luopua, mutta jos sormet alkaa mennä suuhun tutista luopumisen vuoksi, on tutti kuitenkin parempi vaihtoehto.

Hampaiden hoito-ohjeet, sekä kaupunkien keskinäiset tavat toimia ovat mielestäni usein ihan ristiriitaisia. Jonakin vuonna kutsu ensimmäiseen tarkastukseen tulee jo alle yksivuotiaille ja toisena vasta kolmevuotiaana. Esikoisemme syntyi vuonna 2011 ja samaan aikaan syntyneiden lasten vanhempien kanssa keskusteltuani tulin siihen tulokseen, että Vantaalla ei kutsuttu alle yksivuotiaita näyttämään purukalustoaan, mutta jossain toisessa kaupungissa niin tehtiin. Itse asiassa en koskaan saanut esikoisen kohdalla edes kehotusta käydä hammastarkastuksessa, vaan kysyin asiasta jossain vaiheessa neuvolassa ja sieltä sitten ohjattiin varaamaan aikaa. O taisi olla jo kolmevuotias, kun kävimme ensimmäistä kertaa hammastarkastuksessa. D syntyi elokuussa 2013 ja hän sai "yksivuotislahjaksi" kehotuksen varata ajan hammastarkastukseen. Samassa kaupungissa asuva siskoni lapsi ei sitä saanut. Hän on meidän D:tä 10 viikkoa nuorempi ja tässä ajassa linjaus ensimmäisestä hammastarkastusajankohdasta oli jo muuttunut.

Neuvolasta olen saanut jokaisen lapsen kohdalla ohjeet hampaiden hoidosta. Pääpiirteittäin niissä sanotaan, ettei sokeria tule missään muodossa syödä tai juoda. Alle 2-vuotiaan hampaita harjataan kaksi kertaa päivässä, mutta vain toisella kerralla käytetään hammastahnaa (alle kaksveelle soveltuvaa ja maks. pikkurillin kynnenkokoinen määrä). Yli kaksivuotiaan hampaita harjataan kaksi kertaa päivässä. Nyt saimme "ohjeeksi", että parivuotiaan hampaita ei tarvitse harjata kahta kertaa päivässä, eikä edes päivittäin. Sanottiin kuulemma, että pari kertaa viikossa riittää. Aiomme toki jatkaa hampaiden harjausta kaksi kertaa päivässä ihan jo siitä syystä, että näin lapsi oppii heti alusta lähtien tämän tavaksi.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

4/5 kesälomalla.

Vielä 2 päivää jäljellä. Sitten alkaa koko perheen kesäloma.

Koululaisen kesäloma alkoi tietysti jo kesäkuun alussa ja päiväkotilaiset aloittivat siitä viikon päästä. Iso kiitos lastenhoidosta kuuluu ekalta lasten yhteiseltä lomaviikolta mummeille. Mies pääsi aloittamaan lomansa jo viikko ennen juhannusta käyttäen kaikki säästöön jääneet isyyslomapäivät ennen likan kaksivuotispäivää, joka on muuten jo ihan kohta.

vaaleanpunainen syreeni

Minä olen nauttinut. Perusarkena pääasiassa minä hoidan lasten aamutoimet ja -viennit sekä iltapäivän haut. Nyt olen saanut lähteä aamulla töihin kulkematta minkään ylimääräisen stopin kautta ja tulla päivän päätteeksi suoraan kotiin. Tälle kolmen viikon ajan jaksolle minulla oli vain yksi toive. Toivoin, että mies ymmärtäisi sen, kuinka ruokailu rytmittää jokaista elettävää päivää. Se, että on säännölliset ruoka-ajat vaatii sen, että ainakin jompi kumpi vanhempi myös suunnittelee edes ajatustasolla ruokailut. Jokaista ruokaa, kun ei voi vain ottaa valmiina jääkaapista, vaan silloin tällöin muut hommat on jätettävä ja mennä tekemään se ruoka valmiiksi. Asiasta ei olla keskusteltu sen enempää, mutta uskon, että mieheni alkaa ymmärtämään sen, mistä olen jokusen kerran saattanut päästää muutaman ärräpään, hahahah!

Vielä kaksi päivää tätä ja sitten olemme koko perhe aivan lomalla - seuraavat viisi viikkoa!

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Sormet pois oven välistä!

Tajusin juuri yhden asian. Kahdeksan vuoden äitiyteni aikana uskon varoittaneeni ja muistuttaneeni lapsiani eniten siitä, ettei ovien karmeista oteta kiinni. Tiedän myös siskoni toitottaneen tätä samaa asiaa omille lapsilleen todella usein, mutta niin vain vahinko pääsi viime viikonloppuna käymään. Lapsilla on jokin ihmeellinen tarve juosta ovissa ja niin he nytkin tekivät. Kielsin heitä paiskomasta ovia perässään, koska silloin usein tapahtuu se, että jollain takana tulevalla on sormet väärässä paikassa ja onnettomuus on valmis tapahtumaan.

Seuraava tarina on tosi ja vaikka kuvat eivät ole mitenkään järkyttäviä, voi teksti järkyttää herkimpiä.

Usein onnettomuuksien matkassa sanotaan olleen onnea mukana, mutta tällä kerralla matkassa tuntui olevan vain äärettömästi huonoa onnea. Alakerrastamme pääsee sisäkautta autotalliin ja tässä ovessa on sellainen jousimekanismi, joka sulkee oven itsestään kiinni. Ovi avautuu autotalliin päin ja esikoisemme taisi ovesta kulkea ensin ja siskoni tytön oli tarkoitus mennä perässä. Jostain syystä hän oli kuitenkin ottanut oven karmista saranapuolelta kiinni ja ovi pamahti kiinni. Emme itse nähneet tapahtumaa, sillä emme olleet samassa huoneessa. Havahduimme asiaan siinä samassa, kun tyttö tuli itkien näyttämään veren peittämää kättään ja onnistui kertomaan sormen jääneen oven väliin. Singahdimme huuhtelemaan kättä, jotta näemme mistä on kyse, eikä kukaan meistä osannut odottaa sitä näkyä. Siskoni seuraavat sanat kajahtivat talomme yläkerrassa, kuin veitsellä olisi leikannut ilmaa. Pystyin kuulemaan hänen äänestään kauhun, kun hän huusi: "täältä puuttuu pala!".

En lähtenyt tutkimaan sormea, vaan tämän kuullessani yritin vain miettiä, millaista palaa lähden etsimään tuon oven läheisyydestä, ja jos löydän sen, miten minun tulee se säilöä. Taisin jopa kirota mielessäni, ettei pakkasessa ole yhtään jääpaloja (miten niin, olen katsonut liikaa sairaalasarjoja). Palaa ei löytynyt ensimmäisellä vilkaisulla, joten lähdin katsomaan sormea. Oikean käden peukalosta näytti puuttuvan käytännössä katsoen koko sormen pää. Huomasin siskoni hätääntyvän ja vaipuvan paniikkiin ja näin, kuinka hän tiedosti tilansa itsekin. Näin myös kuinka siskoni tyttö romahti, kun hän huomasi äitinsä pelon, joka on tietenkin täysin luonnollista.

Muutaman kerran katsoin siskoani silmiin ja pyrin sanomaan hänelle hyvin rauhallisesti, mutta jämäkästi: "rauhoitu". Mitään muuta ei siinä hetkessä tullut mieleen, mutta ajattelin, että hänet pitää saada tokenemaan, jotta tyttökin rauhoittuu. En tiedä oliko siitä apua, mutta ainakin siskoni sai näistä muutamasta kerrasta selvästi taas ajatuksesta kiinni ja pakkansa kasaan. Kiedoimme sormen ympärille puhtaan rievun, pidimme kättä kohoasennossa, puristimme ympärille keittojuurespussin suoraan pakkasesta ja juoksimme autoon. Onneksi Peijaksen sairaalaan ei ole meiltä, kuin vajaan 10 kilometrin matka, mutta voitte kuvitella, kuinka uuvuttavan pitkältä tuo matka tuntui - varmasti meistä kaikista.


Meidät otettiin sairaalassa vastaan nopeasti ja jo ilmoittautumistiskillä hoitaja tuli tarkastamaan sormen kunnon. Näytimme sormea vuorotellen lääkärille ja muutamalle hoitajalle, siitä otettiin röntgenkuvat ja sormi pakattiin kunnolla. Sormi liikkui normaalisti ja röntgenin mukaan luussa ei ollut vaurioita. Lääkärin mukaan röntgenillä varmistettiin myös sitä, kuinka paljon sormesta puuttui ja jos luun päällä ei olisi ollut kudosta, olisi meidät lähetetty jatkohoitoon Uuteen Lasten Sairaalaan.

Tässä kohtaa on hyvä todeta, että onnea oli sittenkin mukana tässäkin onnettomuudessa. Sormi ei juurikaan lyhentynyt ja ainakin useamman hoitajan ja lääkärin mukaan sormi parantuu entiselleen. Tapahtuneesta on nyt jo useampi päivä ja sormea on käyty näyttämässä myös lasten plastiikkakirurgille. Hänen diagnoosinsa oli hyvin optimistinen ja hän vahvisti sen mitä jo epäilinkin (löysin irronneen palan). Sormesta on irronnut kynsi lähes kokonaan ja sormesta irronnut pala on paljon luultua pienempi. Lääkäri lupasi, että jo viikon päästä sormi on paljon parempi ja mikä parasta, tänä kesänä pääsee vielä uimaan.

Tämä onnettomuus oli monen vahingon summa, eikä oikeastaan kenenkään syytä. Kukaan ei paiskonut ovia, vaan epähuomiossa yksi sormi jäi kriittisellä hetkellä pahimpaan mahdollisen paikkaan. Oven sulkumekanismia on nyt hidastettu ja tällä hetkellä se sulkeutuu äärettömän hitaasti.

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Mitä tänään syötäisiin? 8 viikon ruokalista - viikko 8.

Nakit ja ranskalaiset on ruokana helppo arkipäivän pelastaja, mikä ei vaadi juuri kokkailua. Herraskartanon kukkakaali on ruoka, jota ei taida oikein kukaan tietää. Äidiltäni olen tämänkin reseptin perinyt, mutta en ole koskaan tainnut kysyä häneltä, mikä on tuon ruoan alkuperä tai syntytarina. Herraskartanon kukkakaali on laatikkomuotoinen ruoka, jossa alimmaksi laatikkoon laitetaan piirakkapohja. Päälle ladotaan lähes kypsäksi keitettyä kukkakaalia ja jauhelihakastiketta. Koko komeus kruunataan juustoraasteella ja paistetaan kypsäksi. Herkkuruokaa, jota en edes muista milloin olisin viimeksi laittanut.

Karjalanpaisti on yksi perinteisimmistä lihapadoista ja usein lapsuudenkodissani tämän ja perunan lisäkkeenä syötiin makaronilaatikkoa (siis sitä lihatonta versiota). Hyvä kalakeitto on muuten taivaallista! Vielä kun sen lisäksi kattaa pöytään saaristolaisleipää, on makunautinto täysin kohdillaan.

Kananugetit löysin vasta vähän aikaa sitten. Halusin tehdä niitä ja etsin hyvänkuuloista reseptiä netistä. Rakastan ruisleipää ja hapankorppuja, joten K-Ruoan sivuilta löytynyt ohje ruiskuorrutteisiin kananugetteihin oli testattava. Ensimmäisellä kerralla paistoin nugetit uunissa, mutta niistä tuli omaan makuun vähän liian kuivia. Seuraavaksi paistoin kuorrutetut kanapalat voi-öljy seoksessa ja lopputulos oli aivan mielettömän hyvä. Kannattaa kokeilla!

Kahdeksan viikon ruokalista on nyt kokonaisuudessaan julkaistu. Toivottavasti tämä 40 ruoan lista tuo sinullekin helpotusta arkeen.

Kahdeksan viikon ruokalistan muut viikot löytyvät helposti täältä!

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Makuuhuoneen seinästä löytyy tähtipölyä.

Sekä olohuoneen, että makuuhuoneen tehosteseinästä minulla on ollut pitkään päässäni visio, mutta en ole tiennyt miten ne toteutettaisiin. Pinterestin kautta taisin löytää tämän kuvan Katin kokeelliset remontit -blogista ja sellaisen halusin meidän makuuhuoneen seinään. Lähetin kuvan miehelleni ja pyysin häntä selvittämään, miten seinä on toteutettu. Selvitystyö ei ollutkaan ihan helppo, sillä joko emme osanneet googlettaa oikeilla sanoilla tai sitten ohjetta tällaisen seinän tekoon ei vain ole. Vaatimukseni seinälle oli suunnilleen tuo kuvan väri, pinnan pitää olla rosoinen ja elävä. Mies päätti lähteä testaamaan seinää tasoitteella, ja teki muutamia koevedoksia autotallissamme. Päädyimme käyttämään tasoitteen levittämisessä sellaista tekniikkaa, jossa seinään levitetty tasoite "hierretään" laudan pätkällä epätasaiseksi.

hopeakimalteet kiiltää auringossa tikkurila taika stardust

makuuhuone elävä tasoiteseinä

Rosoinen tasoitepinta

tasoiteseinä tikkurila taika stardust lasyyri

hopeakimalteet kiiltää auringossa tikkurila taika stardust

Tasoitepinta ei voinut jäädä käsittelemättömäksi, sillä se ei olisi kestänyt. Piti siis keksiä seinäpinalle jokin suoja ja löysin Tikkurilan Taika Stardust kimallelasyyrin. Ajattelin, että ainakin yhdessä huoneessa pitää olla vähän tähtipölyä ja telasimme hopeanhohtoista kimalletta seinälle. Lasyyri on valkoista, joten levittäminen hieman jännitti, mutta purkissa luvattiin, että lasyyrin kuivuttua näkyviin ei jää muuta, kuin kimalteet ja niin kävikin. Nyt makuuhuoneemme isoin seinä on valmis. Siitä ei tullut ihan sellainen, kun sen näin mielessäni, mutta hyvin lähellä sellaista lopputulosta ollaan. Keskellä päivää kimalteita ei juurikaan pysty erottamaan seinäpinnasta, mutta valot tuovat ne kivasti esiin ja varsinkin ilta-auringon osuminen tuohon seinään, saa sen näyttämään maagiselta. 

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Ylimääräinen arkivapaa.

Päiväkoti oli eilen kiinni kehittämispäivän vuoksi ja vaikka varahoitomahdollisuus totta kai oli, pidin kuitenkin lapset kotona ja vietimme kunnon vapaa päivän. Onneksi vapaapäivä osui eiliselle, sillä nyt kun katson ulos, sataa vettä kaatamalla ja on samalla tahdilla satanut jo pidemmän aikaa. Kävimme hakemassa Tokmannista vähän kesäkukkia ja istutimme ne pihalle. Pojat heittivät tikkaa ja kaikki lapset hyppivät trampoliinilla. Likka kaivoi kielloistani huolimatta kukkapenkistä multaa ja leikki kuravellileikkejä.

mehiläinen pikkusydän

voikukka haituvakukka haituva

punainen kesäkukka

kukkapenkki

Tänään on esikoisen ensimmäinen kesälomapäivä. Eilinenhän oli tietysti myös, mutta en sitä samalla tavalla laske, kun olimme lähes koko perhe kotona. Tänään O joutuu (tai saa, miten sen nyt ottaa tai riippuu kai, keneltä kysyy) olemaan yksin kotona koko pitkän päivän. Päiväkotilaistenkin loma on jo ihan kohta, sillä heidän ensimmäinen lomapäivänsä on jo perjantaina. Mies jää isyysvapaan turvin lomalle jo juhannusviikolla ja minä vasta heinäkuun ekan viikon jälkeen. Saavat isä ja lapset nauttia muutaman viikon ihan keskenään lomailusta ja minä saan piiiiitkästä aikaa ajaa suoraan kotoa töihin ja toisin päin.

Ps. Olisin huolissani, jos kuvista ei näkisi niin selvästi, mitkä on otettu järkkärillä ja mitkä puhelimella, mutta tuo puhelimen kuvanlaatu alkaa olla todella kamalaa. Puhelimeni on Samsung Galaxy S7, eli jos sinä olisit nyt hankkimassa uutta puhelinta, minkä sinä ostaisit? Vaatimuksena Android ja HYVÄ kamera.

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Mitä tänään syötäisiin? 8 viikon ruokalista - viikko 7.


Mitä sinulle tulee mieleen kanaviillokista? Minulle se tuo mieleen yläasteen, hahahahah!! Äidin laittama kanaviillokki on parasta mitä tiedän, mutta koulun kanaviillokki on aina tähän päivään asti ollut, ja on edelleen numero kakkonen. Olen useammankin kerran laittanut kanaviillokkia, mutta en ikinä saa siitä sen makuista, kuin siitä haluaisin.

Jauhelihapihvejä teen kun on enemmän aikaa. Itse asiassahan se on ihan sama, onko ne pihvejä vai pullia, mitä siitä jauhelihataikinasta tekee, mutta vaihtelua se silti on. Pinaattikeittoa meillä syödään pääasiassa vain lounasruokana ja lähes aina "teen" sen sulattamalla kaupan pakastealtaasta nostetusta tiiliskivestä.

Lihapata on talvinen ruoka ja oli aika, jolloin söimme usein lihapataa. Nyt voi olla, ettei lihapataa ole syöty vuoteen. Suurin syy tähän on keskimmäisin lapsemme, joka onnistuu aina pyörittämään lihapaloja suussaan, vaikka liha olisi tosi pehmeää ja leikattu hyvin pieneksi.

Mäkkäri, Hese tai joku muu pikaruokaravintola kuuluu meidän ruokalistoihin ehdottomasti. Silloin tällöin on kiva aloittaa viikonloppu joko hampurilaisaterialla tai vaikka pizzalla.


Kahdeksan viikon ruokalistan muut viikot löytyvät helposti täältä!

perjantai 31. toukokuuta 2019

Eskaritutustuminen.

Toinen kierros esikoulua alkaa meidän perheessä ensi syksynä. Herra D:n päiväkoti pysyy samana, vaikka eskari alkaakin, mutta ryhmänvaihto on edessä. Kävimme tutustumassa uuteen ryhmään ja uusiin aikuisiin (jotka ovat kyllä päiväkodin pihalta ainakin naamatuttuja) ja samalla kuulimme, että uuteen ryhmään vaihdetaankin jo kesäkuussa, jotta elokuussa loman jälkeen ei kaikki tule uutena asiana. Tutustumispäivänä tulevat eskarilaiset saivat tehdä jo ensimmäisen eskaritehtävänsä. Eskariope pyysi jokaista tulevaa ryhmänsä eskaria piirtämään oman kuvansa ja kirjoittamaan kuvan yhteyteen oman nimensä. Kaikkien kuvat ripustettiin seinälle ja eskariope lupasi opetella näistä kuvista jokaisen lapsen nimen elokuuhun mennessä.

ensimmäinen eskaritehtava omakuva

Meidän päiväkoti koostuu kahdesta talosta. Isosta uudesta talosta, jossa on seitsemän päiväkotiryhmää ja pienemmästä vanhasta "ylätalosta", jossa on kaksi päiväkotiryhmää ja muutama kerhoryhmä. Pojat aloittivat päivähoitotaipaleensa perhepäivähoitajalta. Kaupungin toive oli, että lapsi siirretään päiväkotiin viimeistään vuotta ennen eskaria, joten esikoisen siirto tuli eteen elokuussa 2016. Onneksi juuri samaan aikaan lähipäiväkodin remontti oli valmis ja uusi upea päiväkoti avattiin. Kummatkin pojat siirtyivät päiväkotiin tuolloin ja kummankin ryhmä oli isossa talossa. D siirtyi pikkutaloon silloin, kun jäin äitiyslomalle nuorimmaisesta, koska osapäiväryhmä perustettiin sinne. D on rakastanut olla tuossa pienessä, hyvin kodinomaisessa talossa, mutta odottaa kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä, kun hän siirtyy isoon taloon. Huomaan pojasta, kuinka hänelle ei eskariin siirtyminen ole niin suuri henkisen kasvun paikka, vaan suuremman kasvun tuntuu tekevän tuo ison talon merkitys. Ehkä suurin ero päivään talojen välillä on lounas. Pikkutalossa ruoka tuodaan omaan ryhmään, mutta isossa talossa lounas mennään ryhmittäin syömään ruokalaan.

Esikoisen ensimmäinen koululuokka päättyy lauantaina juhlittavaan kevätjuhlaan ja hänen kesälomansa alkaa. Päiväkotilaisten loma alkaa noin viikkoa myöhemmin - seuraavan viikon torstaina. D ehtii siis siirtää tavaransa uuteen ryhmään ja tutustua aikuisiin ja uusiin kavereihin muutaman päivän ajan ennen kesälomaa.

keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Lumitunika Vimman letistä.

Vimman lettikangasta olen säilönyt kangasvarastossani todella pitkään. Jos en ihan väärin muista, ostin tuon kankaan jo kauan ennen kuin tiesin tähän perheeseen tulevasta tyttölapsesta. Lettikangas on se sellainen kuosi, joka jakaa mielipiteitä tosi rajusti. Toiset rakastavat sitä ja toiset väittävät inhoavansa sitä. En voisi sanoa rakastavani tätä kangasta, mutta jotain sellaista siinä on, mistä pidän. Monesti meinasin jo ommella tästä siskon tytöille jotain, mutta jostain syystä jätin sen vielä hautumaan ja siitä lähtien kun tiesin A:n odotuksesta, olen miettinyt pääni puhki mitä tuosta kankaasta teen. Vauvaikäiset kasvavat todella nopeasti ja päätin reilusti odottaa, jotta voisin ommella jotain sellaista, mikä ei jäisi heti muutamassa kuukaudessa pieneksi.




Minun palani lettikangasta muotoutui Lalian Lumi-tunikaksi, jonka uskalsin ommella olkafrilloilla. Puhun uskalluksesta sen takia, etten koskaan aiemmin ole frilloja ommellut, enkä ollenkaan ollut varma miten rypyttäminen onnistuu tai, että miten teen päärmäyksen. Luin ohjeita päärmäyksen tekoon, mutta jätin sen kokonaan tekemättä. Luettuani useampaakin tekstiä, ymmärsin, ettei saumurillani päärmeen teko juurikaan onnistuisi ja taas ompelukoneesta minulta puuttui oikeanlainen paininjalka. Trikooreunan voi kuitenkin jättää huolittelematta ja niin minä tein.




Kangasta jäi vielä reilusti kaappiin ja perinteinen valinta olisi ommella siitä leggarit. Mietin kuitenkin, miltähän lettikangas näyttäisi reiluina haaremihousuina. Taidanpa kokeilla sellaisia seuraavaksi.

Hyppää mukaan ja tule seuraamaan elämäämme myös Instagramiin!

maanantai 27. toukokuuta 2019

Mitä tänään syötäisiin? 8 viikon ruokalista - viikko 6.

Lihamureke tuo mieleeni aina mummini - äitini äidin. Kun olin lapsi, kävimme aina silloin tällöin serkuskatraan kesken mummilla ja ukilla syömässä (äidilläni on kolme siskoa) ja ainakin minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että ruokana oli usein lihamureketta. Hassua, että edelleen siitä tulee mummi mieleeni.

Tortillat ovat yksi helpoista herkutteluruoistamme. Katamme pöytään ainakin salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, fetaa, jalapenoa, kapriksia, aurinkokuivattua tomaattia, salsaa, juustokastiketta, guacamolea, ranskan kermaa, kanasuikaleita ja jauhelihaa. Täytämme totta kai letut niin täyteen, että rullaksi taittelu on mahdotonta ja loppujen lopuksi syömme puolet annoksesta haarukalla lautaselta.

kana-kookoskeitto

Paras hernekeitto on itse tehty pitkään liotetuista herneistä lisättynä joulukinkun jämällä, mutta koska Jalostaja tarjoaa ihan kivan ja paljon nopeammin valmistuvan vaihtoehdon, syömme hernekeittomme usein "purkista".

Kanankoipia syömme usein. Paistan koipia pitkään uunissa ja syömme lisukkeena joko riisiä tai makaronia.

Kana-kookoskeitto on meidän ruokapöydässä uudempi tuttavuus. Leikkaan kanafileet paloiksi ja maustan ne hunajalla, curryllä ja paprikajauheella. Paistan kanat pannulla ja lisään ne kypsiksi keitettyjen perunoiden sekaan. Lisään keittoon myös muutaman pussillisen keittojuureksia (pakaste). Maustan keittoa kanaliemikuutiolla ja kookosmaidolla. Keittoja meillä syödään oikeasti aika harvakseltaan, vaikkakin keittoruokien ehdottomasti paras juttu on niiden valmistamisen helppous.


Kahdeksan viikon ruokalistan muut viikot löytyvät helposti täältä!

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Kinuskikuorrutteiset munkit.

Palataanpa hetkeksi toukokuun alkuun ja vappuun. Mieheni on toivonut jo jonkin aikaa kinuskikuorrutteisia munkkeja ja tänä vappuna tein perinteisten sokerimunkkirinkilöiden lisäksi myös niitä. Munkkien paisto ei ole minulle vielä ihan normihommaa vaikka olenkin paistanut munkkeja jo muutamankin kerran. Nyt leivotut munkit oli ensimmäiset täällä uudessa kodissa ja oman jännityksensä koko hommaan toi uuden kodin vanha hella. Hella on sellainen perusvanha hella, jossa osa levyistä on aivan onnettomia ja toiset toimii ihan ok. Öljyn pitäminen tietyssä lämpötilassa oli mahdotonta ja jouduinkin koko ajan tarkkailemaan öljyn lämpötilaa. Ensin öljy ei tuntunut kuumentuvan kunnolla ja sitten kun se kuumeni, nousi lämpötila nopeasti yli tarvitun. Munkit sain kuitenkin paistettua ja osan pyöräytin heti paiston jälkeen sokerissa ja toiset jätin jäähtymään ja odottamaan kuorrutusta.

munkki kinuskikuorrutteella

munkki kinuskikuorrutteella

munkki kinuskikuorrutteella

Kuorrutteen tein Koko Suomi leipoo ohjelman sivuilta löytyvällä ohjeella. Tein ensimmäistä kertaa kinuskia kuorrutteeksi ja kinuskin jäähdyttäminen sopivaksi kuorrutusta varten vaati huomattavasti paljon enemmän aikaa, kun mitä kuvittelin. Yritin nopeuttaa jäähtymistä nostamalla kinuskin jääkaappiin, mutta kun sekään ei juurikaan tuntunut jouduttavan asiaa, nostin kattilan suoraan pakkaseen. Kun kinuski oli kuvitelmani mukaan sellaista, ettei se enää juurikaan valuisi munkin päältä kastoin munkit kuorrutteeseen ja koristelin nonparelleilla. Kinuskimunkeista tuli tosi herkullisia ja ne syötiinkin heti tuoreeltaan kaikki.

maanantai 20. toukokuuta 2019

Mitä tänään syötäisiin? 8 viikon ruokalista - viikko 5.

Viides viikko jo! Eli 25:n ruokalajin lista on jo kasassa.

8 viikon ruokalista pussipastaa nakeilla ja pestolla

Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että pyttipannua meillä ei juurikaan syödä. Se on sellainen ruoka, jota meillä mielellään kaikki muut söisivät, paitsi minä, niin ajattelin sen myös laittaa listalle. Lasagnea meillä syödään silloin tällöin ja oikeastaan aina teen sen valmiilla Knorrin ateriapakkauksella. Yleensä lisään kuitenkin sekä nesteen, että lasagnelevyjen määrää ja keitän juustokastikkeen mukaan. Wienerleikkeet on meidän perheen kestosuosikki ja viikonloppujen herkkuruoka. Pyöräytän leikkeet maustekorppujauhossa ja syömme niitä usein lohkoperunoilla. Lautaselta ei saa unohtaa maustekurkkuveneitä, eikä kurkkuja voi syödä ilman hunajaa ja smetanaa. Pussipasta - siinäpä onkin oikea gourmetruokien aatelinen, hahah! Pussipasta, eli pussista valmis pasta-ateria on meidän lasten suosikki ja se on sellainen ruoka, kun apetta pöytään pitää saada minuuteissa. Sekoitan usein muutamaakin eri "makua" keskenään ja lisään pastan joukkoon joko nakkeja, lihapullia tai rapeksi paistettua pekonia. Sushi ei koskaan ole meillä arkiruoka, eikä sitä oikeasti kovin useinkaan syödä, joten sinällään tuo on aika villi kortti tällä listalla. Joskus käymme viikonloppuna lounassushilla tai sitten teemme niitä itse.



Kahdeksan viikon ruokalistan muut viikot löytyvät helposti täältä!

lauantai 18. toukokuuta 2019

Tilauksesta kakku vauvakutsuille.

Olen vannonut, etten leivo tilauksesta kakkuja tai ompele vaatteita. Suurin syy tähän on se, että perus arkielämä haittaa harrastamista siinä määrin, ettei koskaan ole tarpeeksi aikaa edes toteuttaa niitä, mitä itse haluan saada aikaiseksi. Tämän lisäksi syy tilauskakkujen teon välttelyyn on se, että vedän  aina jäätävät viime hetken panikoinnit noin vuorokautta ennen kakun kokoamista ja koristelua. Olen yllättävänkin kriittinen tuotoksistani ja suoraan sanottuna pelkään epäonnistuvani. Nyt kuitenkin kaikesta huolimatta tein poikkeuksen. Ja se kannatti.

mintun vihreä kerroskakku vauvakutsuille

Ystäväni pyysi, että tekisin hänelle juhliin (jonne hän oli menossa vieraaksi) kakun. Hän kysyi minulta tätä jo useita viikkoja sitten, eikä minulla ollut tälle viikonlopulle mitään erikoisia suunnitelmia, joten ehtisin varmasti varastaa aikaa kakun leivontaan. Oikeastaan aikataulut heittivät sinällään vähän kärrynpyörää, kun mies lähti eilen kaverinsa mökille. Eihän se, edelleen olin kotona, mutta harrastustoimintaani häiritsi totta kai hieman nuo kolme jaloissa pyörivää lastani, hahaah!

Ystäväni oli järjestämässä vauvakutsuja ja toiveissa hänellä oli normaalia korkeampi kakku, jossa olisi kuorrutteena kreemi liukuvärjäyksellä. Liukuvärjäyksen olen tehnyt kerran aiemmin ja silloin se ei mennyt ihan kuten ajattelin. Halusin päästä kokeilemaan tekniikkaa uudestaan ja googletinkin hyvän tovin eri tekniikoita. Lopulta sain hyvän vinkin yhdestä leivontaryhmästä. Muuten koristelu oli helposti toteutettavissa, koska suurimman osan koristeista ostin valmiina. Kakku itsessään kätki sisäänsä vielä yhden spesiaalijutun, jota en ollut aiemmin testannut. Paistoin kakkua varten gluteenittoman kakkupohjan ja sen tein Annin Uunissa blogin ohjeella. Tätä kakkua varten paistoin kaksi halkaisijaltaan 20cm vaalea kakkupohjaa, halkaisin kummankin pohjan kahtia ja toiseen kakkuun laitoin täytteeksi minttusuklaamoussen ja toiseen mansikkasitruunamoussen. Nostin toisen kakun toisen päälle ja apuna käytin kakkutukia.

Onnistuin hommassa ja uskallan jopa olla hieman ylpeä itsestäni. Ensimmäisestä kuvasta kuuluu kiitos ystävälleni.

mintun vihreä kerroskakku vauvakutsuille

mintun vihreä kerroskakku vauvakutsuille

mintun vihreä kerroskakku vauvakutsuille

perjantai 17. toukokuuta 2019

Tunnistatko nämä kasvit?

Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä enemmän uuden kodin pihamaan kukkapenkeistä nousee uusia tuttavuuksia. Uudet tuttavuudet ovat ihania ja on kiva huomata, että kukkapenkissä on paljon monivuotisia kasveja, jotka sieltä nostavat päätään. Ongelmaksi on nyt vain muodostunut se, etten tunnista läheskään kaikkia, enkä siis tiedä niistä juuri mitään.

1. ja 2. on sama kasvi. Keltainen kukka ja röpelöreunainen lehti. Kasvaa suhteellisen isolla alueella ja ihan vieritysten.
3. ja 4. sama kasvi kummassakin kuvassa. Ylhäältä katsottuna aika ruusumainen ja näyttää kasvavan pituutta aika paljon. Useita näitäkin, mutta ei ihan vierivieressä.
5. ja 6. on villi kortti. Tämä kasvi löytyy hyötykasvipenkin ulkopuolelta, enkä ole yhtään varma onko tämä jokin hyötykasvi, kukka vai vaan iso rikkaruoho.
7. ja 8. kasvaa meidän niin sanotussa hyötykasvipenkissä. Siivosin penkin ronskilla kädellä tuossa joitakin viikkoja sitten ja jätin nämä paikoilleen, koska ne eivät näyttäneet rikkaruohoilta.  Kaivoin vähän multaa kasvin ympäriltä ja näytti siltä, että joku sipulikasvi tuon täytyy olla. Tunnistatko mikä tämä kasvi on?
9. Nämä ovat kukkapenkissä ja nyt niihin on tullut violetinvärisiä kukkarykelmiä.

Nämä viisi kasvia ovat minulle kysymysmerkkejä, joten auttakaahan nyt naista mäessä!