Rippikakku nuorelle naiselle.

Sunnuntaina juhlimme lähipiirin konfirmoitavaa ja olin luvannut tehdä juhlaan kakun. Tai no kaksi, kun yksi ei olisi riittänyt. Sain juhlakalulta paljon ideoita ja ajatuksia millaisen kakun hän toivoisi saavansa ja pyrin totta kai toteuttamaan ainakin suurimman osan toiveista. Toiveista tärkeimmät tuntui olevan korkea pyöreä kakku, jossa ei olisi sokerimassaa, siinä olisi suklaavalumia ja koristeina ehkä jotain oikeita tuoreita kukkia.

Lopputulos oli saajansa mieleen ja oikeastaan olen siihen itsekin tyytyväinen, vaikka muutaman jutun olisinkin tehnyt nyt toisin. Niin kuin aina. Tämä taisi olla neljäs liukuvärjätty kakkuni ja kyllä sen huomaa itsekin, miten sitä kehittyy tehdessä. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.

Saimme nauttia ihanaa ruokaa ja taivaallisia lohivoileipiä, joiden reseptin unohdin kysyä kokilta. Saaristolaisleivän päällä oli (ehkä) creme fraiche -pohjaista moussea, jossa oli ainakin punasipulia ja päällä graavilohiviipaleita. Päivän sää oli vaihteleva ja onneksemme emme kastuneet missään välissä. Sade pyyhkäisi ylitsemme juuri ennen ylläriohjelmanumeroa ja jopa pilvet väistyivät taivaalta paljastaen jälleen auringon meille. Poniajelua ei tarvinnyt jättää väliin. Hienosti järjestetty juhla, kiitos!