tiistai 30. huhtikuuta 2019

Sormusta ei koskaan löytynyt.

Kohta on mennyt vuosi siitä, kun kihlasormukseni katosi. Aika pitkään jaksoin elätellä toiveita, että se vielä löytyisi, mutta nyt ehkä olen jo hieman luovuttanut. Edelleen sapettaa hirvittävästi koko episodi. Olen kyllä tavallaan ihan tyytyväinen uuteen sormukseeni, jonka koruliike minulle teetti, mutta tiedättehän te nämä jutut. Eihän se nyt ole sama asia, kuin kantaa sitä ainoata ja oikeaa sormessaan. Juuri sitä yksilöä, jonka miehesi on sinulle valinnut, ostanut ja pujottanut sormeesi.

Sormuksen aitoustodistus oli tallessa ja liike totta kai teetti minulle sen tiedoilla uuden sormuksen. Uusi sormus ei ollut aivan vanhan kaltainen, ajattelin etteihän kai kaikkia yksityiskohtia voida selvittää vain aitoustodistuksen pohjalta. Harmikseni löysin myös vain yhden (erittäin huonolaatuisen) kuvan vanhasta sormuksesta ja se toimitettiin sepälle. Uusi sormus oli vanhaan verrattuna liian korkea ja leveä. Se oli kulmikas ja kivien istutuksissa oli "sakaroita" liikaa ja kerroinkin nämä seikat heti sormusta hakiessani. Asiakaspalvelija oli mukava ja pahoitteli edelleen kovasti tapahtunutta. Hän sanoi myös, että voin ottaa tuon sormuksen nyt sormeeni ja tunnustella sitä. Tutustua siihen ja tuoda sen kuitenkin takaisin "viilattavaksi", jos siltä tuntui. Lupasivat tehdä kaikkensa, että olisin siihen tyytyväinen ja niin he tekivätkin. Vein sormuksen takaisin muutaman viikon päästä ja yritin kertoa hyvin tarkkaan sen, millainen sen pitäisi vielä olla, että se olisi mahdollisimman samanlainen. Vielä kerran uusi sormus laitettiin työn alle. Uusi oli jo hyvin lähelle vanhaani ja hyväksyin sormuksen omakseni. Tähän asti olin hyvin tyytyväinen saamaani palveluun ja korvaukseen. Kävin kuitenkin vielä keskustelua siitä, miten he korvaisivat mielipahaani siitä, että onnistuivat hävittämään sen minun ainoan ja oikean kihlasormukseni. Totta kai ymmärrän, että vahinkoja sattuu ja tällainenkin tapahtuma on loppujen lopuksi hyvin inhimillistä, mutta silti tuntuu ihan todella oudolta se, että jotain näin tärkeää pääsee katoamaan.

sormukset sormessa

Liike tarjosi minulle useammankin lahjakortin. Sain monta paristonvaihtolahjakorttia, oikeuden käyttää sekä tätä uutta sormusta, että myöskin vihkisormustani puhdistuksessa ja kiillotuksessa rajattoman määrän kahden vuoden ajan. Lisäksi sain vielä 30% alennuslahjakortin, jonka voisin käyttää mihin tahansa heiltä ostamaani tuotteeseen. Pariston vaihtotarvetta ei vielä vuodenkaan päästä ole tullut eteeni. Sormukset alkavat kyllä olla jo puhdistusta ja kiillotusta vailla, mutta kynnys viedä nuo uudestaan samaan liikkeeseen, joka taas lähettää ne johonkin toiseen paikkaan, on erittäin suuri. Itse asiassa niin suuri, etten ole osannut nostaa jalkaani sen kynnyksen yli. Enkä tiedä uskallanko tehdä sitä ollenkaan, sillä luottoni on puhdas nolla siihen, että saan enää omiani takaisin. Sitten on vielä tämä prosenttiperusteinen lahjakortti. Ymmärrän kyllä liikkeen kannan tähän linjaukseen ja kun kysyin, voisinko saada euromääräisen lahjakortin, sanottiin sen olevan mahdotonta. Kuulemma 30% alennuskortti oli parasta mitä voivat tarjota.

Nyt olen vähän umpikujassa. Totta kai haluaisin kompensaationa hankkia jotain itselleni alennuksella. Olen kuitenkin ihminen, joka käyttää todella harkiten koruja, enkä oikeastaan koskaan osta niitä. Jos joskus olen jotain ostanut, on se ollut esim. Nomination rannekorun paloja ja kaikkihan sen tietää, ettei ne mitään arvokkaita ole. Toki 30% alennus on mistä tahansa summasta hyvä alennusta, mutta kun mietin sitä siltä kannalta, että saisin esim. 30e maksavasta korusta 9 euroa alennusta, tuntuu tuo yhdeksän euron hyvitys naurettavalta siitä, että he hävittivät kihlasormukseni. Voisin toki valita ostettavaksi jotain paljon kalliimpaa ja sitä kautta saada hyvitykseni euroissa isommaksi, mutta kun minulla ei ole tarvetta millekään, eikä oikeastaan edes haluakaan ostaa mitään.

Todennäköisesti en tule käyttämään lahjakorttiani, joka tietysti on valintani ja voin lopettaa asian vatvomisen siihen. Mutta silti - harmittaa edelleen aivan hirvittävästi.

2 kommenttia:

  1. Ymmärrän harmituksen. Olisin kyllä ihan myrkyn niellyt jos minulle kävisi noin, vaikka materiaahan se tietenkin vain on. Jännä lukea suomalaisia käytäntöjä kun itse asumme täällä Kaliforniassa. Liike josta sormukseni on ostettu puhdistaa sen aina veloituksetta, eikä sitä minnekään lähetetä. Samalla tarkastetaan ettei kivi ole löystynyt. Siihen menee noin 10 minuuttia ja yleensä odotan tiskin takana. Sormus tulee aina takaisin kiiltävänä ja hohtavana, ja sitten vielä näytetään suurennuslasilla, että siinä oleva kivi on varmasti omani. Aika kummaa, että puhdistusta varten pitää sormus lähettää jonnekkin. En anna paljoa arvoa tuollaisille alennuslahjakorteille, koska niillähän vaan houkutellaan sinua ostamaan lisää tuotteita. Toivottavasti oikea sormuksesi vielä joskus löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että ymmärrät. Kävi nimittäin myös mielessä se, että olen ihan liian nipo tai ahne. Suomessakin on liikkeitä, joissa nämä hommat voidaan tehdä paikan päällä, mutta ei se niissäkään ymmärtääkseni odottaessa onnistu. Tulevaisuudessa tulen varmasti kuitenkin käyttämään niitä vaihtoehtoja, enkä näitä ketkä erikseen lähettävät tavarat sepälle.

      Poista

Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!