torstai 28. helmikuuta 2019

Haetaan viikkaajaa.

Pyykin pesemiseen ei oikeasti mene kauheasti aikaa. Totuuden nimissä konehan sen kaiken homman tekee - pyykki koneeseen, pesuaine perään ja luukku kiinni. Vesihana auki ja naps, kone päälle. Noin puolentoistatunnin päästä pesuohjelma on loppunut, pyykin saa siirtää kuivausrumpuun ja taas noin puolentoista tunnin päästä sekin kone on valmis. Tämä kaikki menee ihan helposti, mutta tämän jälkeen alkaa se ongelmakohta. Vaatteiden lajittelu ja viikkaus.

pyykit kuivumassa telineellä

Monelle pyykin pesussa pahin homma kai on se märän pyykin kuivumaan ripustaminen, mutta minulle se on puhtaan ja kuivan pyykin viikkaaminen. Peseminen ja kuivaaminen menee meillä niin helposti, että ongelma tuleekin vastaan vasta siinä ihan viimeisessä vaiheessa. Arkena on aina aivan liian kiire, joten olen kokonaan luopunut pyykkäämisestä silloin ja lauantai onkin meidän koneen työpäivä. Kone pyörähtää ainakin kolmesti (usein neljästä viiteen kertaan) ja erillisen kuivausrummun ansioista koneelliset on mahdollista pyöräyttää peräjälkeen. Kuivausrummusta sitten vaatteet otetaan Ikean sinisiin kasseihin, isoihin ja pieniin. Ja usein, kun kukaan ei ole jaksanut viedä asiaa tästä eteenpäin, on meidän kodinhoitohuoneen lattialla useampikin kassillinen puhdasta pyykkiä, josta haetaan vaatteita suoraan päälle.

Kuivausrummusta en voisi enää koskaan luopua kokonaan, mutta silloin tällöin mökillä pyykätessä huomaan välillä tykkääväni pyykin narulle ripustamisesta. Rakastan puhtaan pyykin tuoksua (eli pesuaineen) ja parasta tässä on se, kun pyykin kuivuessa tuo tuoksu leijailee nenääni. Rummutettu pyykki tuoksuu huomattavasti vähemmän ja tuoksua ei siksi samalla tavalla kotona huomaa.

1 kommentti:

Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!