lauantai 29. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 parhaimmat kuvani.

Tämä vuosi on ollut kaiken harrastamisen ja ylimääräisen tekemisen näkökulmasta tähän asti kaikista kiireisin vuosi. En vieläkään tiedä, mikä sai arkeni niin täyteen kaikkea touhua, etten ole ehtinyt normaalin arjen pyörittämisen lisäksi tehdä juuri mitään ylimääräistä. Ehkä se oli A:n syntymä, ja se, että lupasin tehdä töitä kotoa. Siihen kun lisäsi vanhan kodin myynnin, uuden oston, rempat (jotka on erittäin vaiheessa edelleen), muuton ja elokuussa töihin paluun, niin päivät ovat olleet kieltämättä aika täynnä. Valokuvaus on yksi niistä asioista, joita rakastan tehdä ja kun Lapsiparkki -blogin Såfin haastoi minut julkaisemaan tämän vuoden parhaimmat kuvani, koin pienen kauhistuksen tunteen siitä, löydänkö edes sellaisia tältä vuodelta.

Löysin kyllä. Suurin osa on järkkärilläni otettuja kuvia, mutta mahtui mukaan muutama kännykkäräpsykin. Omasta mielestäni tämän vuoden 18 parasta kuvaani on tässä:

hämähäkin seitti ilta-auringossa

kääpiösnautseri pallon kanssa

kaislat ilta-auringossa

lohivoileipäkakku

koivu

legoauton perä

lumihiutaleita hanskan päällä

merimerkki kalliolla

australian paimenkoira

moottorikelkkailijan selkä

napue gin tonic rosmariinilla

pääsiäisruohot pilttipurkissa rairuoho

omakuva kuvattuna laskettelulaseista

sadepisarat ruusussa

oma kuva selfie hanna kommammaa

silja europa hissiaula

syötävä kukka

venesatama illalla

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Autoin, koska on ihana auttaa.

Minulla on tässä jo muutaman vuoden ollut tapana tehdä ainakin kerran vuodessa jotain jonkun toisen hyväksi. Osallistua siis hyväntekeväisyyteen ja aina hyvän tekemiseni on jostain syystä liittynyt jotenkin jouluun. Muutaman kerran olen ostanut lahjan tai pari lahjoitettavaksi jollekin tuntemattomalle lapselle ja tänä vuonna meidän perhe osti Vennerin jouluruokakassin lahjoitettavaksi jollekin Hope ry:n kautta ruoka-apua hakeneelle perheelle.

Vennerin kautta pystyi nyt joulun alla ostamaan jouluruokakassin tai vaikka vain osan siitä ja oli hienoa huomata, että muutkin olivat mukana talkoissa. Vennerin jouluruokakassit myytiin onnellisesti loppuun ja he yhdessä Hopen kanssa pystyivät auttamaan jouluruokakassilla jokaista tuhatta pääkaupunkiseudulla ruoka-apua hakenutta perhettä.

Autoin, koska on ihana auttaa ja meillä oli siihen mahdollisuus.

venner autoin koska on ihana auttaa

lauantai 15. joulukuuta 2018

Vaniljainen joulutorttu.

Yhdessä leivontaryhmässä tuli vastaani valkosuklainen joulutorttu, jossa oli luumuinen tähtitorttu tehty muuten ihan perinteisellä tavalla, mutta paiston jälkeen luumun päälle oli laitettu muutama pala sulatettua Pandan valkosuklaata. Joulutorttu näytti taivaalliselta ja siitä se ajatus sitten lähti - miltähän maistuisi vaniljainen joulutorttu? Ostin tähtitorttuainekset ja otinpa samalla koriin vaniljakreemijauhetta torttujen paistoa varten. Kasasin tortut ihan normaalisti ja lopuksi vielä ennen paistoa pursotin vaniljakreemin hillon ympärille.

Tämä pieni twisti perinteiseen joulutorttuun oli oikein maukas, vaikkakin ehkä hieman vähämakuinen.

perinteinen tähtitorttu vaniljakreemilisällä

perinteinen tähtitorttu vaniljakreemilisällä

perinteinen tähtitorttu vaniljakreemilisällä

perinteinen tähtitorttu vaniljakreemilisällä

perinteinen tähtitorttu vaniljakreemilisällä

perjantai 14. joulukuuta 2018

7-vuotiaan joululahjatoiveet.

Meidän seitsemän vuotiaan ehkä hartain toive tänä vuonna, olisi saada joulupukilta Rubikin kuutio (5.). Kanarialla ollessamme tein kauppoja kolutessa erittäin extempore hankinnan. Ostin pojille kummallekin Rubikin käärmeet kauppatuliaisiksi ja ne ovat olleet aivan hittituote. D osaa tehdä siitä vain muutaman helpon kuvion, mutta O:n palava halu onnistua on ajanut pojan opettelemaan esim. ohjevideoiden avulla käärmeestä erilaisten kuvioiden taittelua. Hän esimerkiksi muistaa niin hyvin ulkoa, miten pallo taitellaan, että pystyy tekemään sen, vaikka silmät sidottuna - ihan oikeasti!

Muita leluja hänen toivelistallaan on: 1. Perinteisten (tammi, shakki yms.) pelien laatikko, jossa kuusi peliä yhdessä 2. Fingerlings apina 3. värikäs (tärkeä ominaisuus) superpallo 4. limalaboratorio 6. Hyper Gamer 3.0 pelikonsoli 7. limaa 8. Mio the Robot 2.0 9. Robo Alive hahmo

7-vuotiaan joululahjatoiveet

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Joulukortti matkaan netistä.

Käykö sinullekin niin, että joulu tulee joka vuosi vähän edellistä nopeammin? Minulle käy, hahahah! Ehkä marraskuun puolivälissä mietin ensimmäisen kerran joulukorttien lähettämistä ja aina silloin huokaan helpotuksesta, sillä siihen on vielä reilusti aikaa. Seuraavaksi havahdun asiaan itsenäisyyspäivän tietämissä ja totean ettei joulukorttimme ole vielä oikeastaan edes ajatuksen asteella. Muutama päivä sitten olin jo täysin luovuttanut tämän suhteen, sillä ajattelin etten millään enää ehdi ottamaan jouluista kuvaa, tilata kortteja ja vielä lähettämäänkin niitä ajoissa. Kunnes muistin Postin postikortti netistä palvelun. Ryhdyin saman tien tuumasta toimeen ja pyysin (lue: käskytin) lapset kameran eteen. Otin kuvat, avasin Postin sivut, valitsin korttipohjan, kirjoitin tervehdyksen ja klikkasin vastaanottajat - helppoa ja nopeaa! Tosin vastaanottajat pitää olla jo valmiiksi tallennettuna omassa osoitekirjassa, jotta ne voi vain klikata, muuten ne joutuu lisäämään sinne erikseen. Niin ja vinkkinä voin kertoa, että siinä vaiheessa, kun tämän kaiken on tehnyt ja siirtänyt kortin vastaanottajineen ostoskoriin, pitää olla täysin varma, että kortti on juuri halutunlainen.

Nimimerkillä: päätin siinä vaiheessa vielä vaihtaa kortin kuvaa ja sehän ei enää onnistunutkaan muuten, kuin aloittamalla tietenkin alusta. Saattaa olla, että pääsi pieni ärräpää livahtamaan suusta ;)

joulukoristeet kuusessa

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Kun mikään ei mennyt lomalla putkeen.

Instaa seuranneet ovat huomanneet, että me olemme olleet lomalla. Se mitä instassa taas ei ole näkynyt tulee ilmi nyt tästä postauksesta. Tämä loma, kun ei mennyt ihan putkeen. Ensimmäinen vastoinkäyminen iski noin viikko ennen lomamme alkua, kun huomasimme kaiken kiireen keskellä, että mieheni passi oli mennyt vanhaksi. Eli kävi niin sanotusti klassiset. Pikapassinhan saa nopeastikin, mutta koska mieheni ei ole suomen kansalainen tuli passin hankinnasta astetta vaikeampaa. Hänen oli pakko matkustaa kotimaahansa hakemaan passia ja toivoa, että passin saisi nopeasti. Virallisesti passin saisi kahdessa päivässä, mutta kuulimme, että jotkut olivat saaneet sen vain tunneissa ja toivoimme todella, että tämä onni osuisi meidänkin kohdalle. Onni potkaisi ja vuorokausi siitä, kun mieheni lähti matkaan, hän oli jo takaisin Suomessa - passi taskussaan.

gran canaria bahia feliz hanna kommammaa

gran canaria bahia feliz

gran canaria bahia feliz

Loma alkoi meille perinteisesti, eli kaksi päivää ennen lähtöä käytin nuorimmaisen lapsen lääkärissä silmätulehduksen vuoksi. Silmätulehduksen syy löytyikin korvasta ja soimasin itseäni hetken siitä, miten en meidän korvatulehdushistorialla tullut ajatelleeksi korvia. Noh, mitä sitä pohtimaan sen enempiä. Lennolle lähdettiin antibiootin, kipulääkearsenaalin, puuduttavan korvasuihkeen ja silmätippojen kera. Jotta A ei olisi ainoa sairastaja, oli O valittanut maanantaista lähtien vatsakipua ja söi hieman huonommin. Koska muita oireita ei ollut, laitoimme hänen oireilunsa matkakuumeen ja jännityksen piikkiin. A:n silmät paranivat ja selvästi antibioottikin tehosi, mutta jostain syystä koneen laskeutuessa Las Palmasiin nousi likalle kuume. Buranalla kuume laski ja tyttö oli oma itsensä. O:n vatsakipu jatkoi mukana, joten nyt tiesimme, ettei se ollutkaan vain jännitystä. Muutaman päivän jälkeen poika alkoi taas syödä paremmin ja kertoikin, ettei vatsa ole enää kipeä, joten se "tauti" tuli selätettyä. Seuraavan kerran A:lle nousi kuume perjantaina ja käytimme hänet hotellin lääkärillä. Epäilin ettei antibiootti tehoa, mutta lääkärin mukaan korvat olivat jo selvästi paranemaan päin ja saimme ohjeeksi jatkaa antibioottia sekä kipulääkitystä ja käydä uudella tsekkauksella sunnuntaina.

Lauantai taisi olla lomamme paras päivä, sillä silloin kaikki voivat hyvin, nauttivat auringosta ja uivat. Sunnuntaina lääkäri totesi korvan olevan jo lähes terve, mutta iltaa kohden tytön kehon täytti selittämätön punapilkullinen ihottuma, joka ei kuitenkaan onneksi vaikuttanut häiritsevän tyttöä itseään. Kuumekin nousi taas, mutta jälleen kerran laski lääkkeellä ja pysyi poissa. Maanantaikin taisi olla hyvä päivä. Tiistai toi taas sekä Kanarian, että lomamme ylle synkkiä pilviä, A:n kuume nousi taas ja nyt tyttö kieltäytyi myös syömästä! Lääkärin vastaanotolle lähdettiin heti. Lääkäri totesi korvien edelleen olevan hyvät, mutta ei osannut sanoa ihottumasta mitään varmaa ja antoi lähetteen sairaalaan lastenlääkärille. Sairaalassa likkaa ei juurikaan tutkittu ja todettiin, että todennäköisesti kyseessä on jokin virustauti. Yleiskunto tytöllä kuitenkin oli hyvä. Kuume ei oikeastaan enää laskenut lääkkeelläkään kuin muutamaksi tunniksi, joten odotin keskiviikkoista kotiin paluuta jo todella paljon.

Matkassahan meitä oli muitakin, kuin vain meidän perhe. Mukaan saimme houkuteltua sekä veljeni, että siskoni perheineen ja jotta kaikki huonot kortit eivät olisi osuneet meille, saivat hekin osansa synkistä pilvistä. Yksi lapsista oksensi yhtenä yönä useammankin kerran, mutta oli heti seuraavana aamuna jo lähes normaali. Kävimme tarkkaan läpi mitä kukakin oli syönyt edellisenä iltana ja tulimme siihen tulokseen, että kyseessä saattoi olla ruokamyrkytys. Päivää ennen kotimatkaa kävi seurueemme toinenkin yksivuotias lääkärissä silmätulehduksen vuoksi ja sai diagnoosiksi korvatulehduksen. Lääkäri ei myöskään ollut yhtään varma siitä, onko heidän hyvä lentää seuraavana päivänä tuon tulehtuneen korvan kanssa. He aloittivat antibiootin ja kävivät taisteluun aikaa vastaan. Lähtöpäivän aamuna lääkäri katsoi uudestaan korvan, totesi antibiootin purevan hyvin ja antoi lentoluvan, vaikkakin epäili, että antibiootista oli tullut lapselle allerginen reaktio (näppylöitä iholla) ja määräsi ettei sitä tulisi enää ottaa.

gran canaria bahia feliz playa feliz hotel orquidea

gran canaria bahia feliz playa feliz

gran canaria bahia feliz

gran canaria bahia feliz playa feliz

A:n syömättömyys lisättynä kipu- ja kuumelääkkeeseen sekä kuumeeseen sai tytön myös voimaan pahoin ja kun olimme matkalla hotellilta lentokentälle, hän oksensi bussissa päällensä. Ehdin jo miettimään siinä likkaa putsatessa, että mitähän vielä voin odottaa tältä matkalta, kun kuului aivan järkyttävän kova pamahdus. Olimme moottoritiellä matkalla lentokentälle, joten arvaatteko jo mitä nyt kävi? Rengashan siitä bussista puhkesi! Kuskin toiminta oli kuitenkin todella ripeää, hän pysäytti auton tienlaitaan ja soitti uuden auton hakemaan meitä. Siinä sitten motarin laidassa koko bussillinen ihmisiä ja matkatavaroita siirtyi autosta toiseen ja matka jatkui.

Lento lähti ajoissa ja asiakaspalvelu lennolla oli ensiluokkaista. Helsinki-Vantaalle laskeuduttiin muutama minuutti ennen keskiyötä ja mikä parasta, meidän matkalaukut tulivat hihnalle ensimmäisten joukossa.

Kaikesta huolimatta loma oli ihana. Saimme nauttia auringosta ja lämmöstä, mutta kyllä kuulkaa kotona on nyt mukava olla, hahahhahahah!