lauantai 11. elokuuta 2018

Ekaluokkalainen.


Vihdoin ja viimein tuli eteen se ensimmäinen koulupäivä. O on selvästi odottanut koulun alkua koko pitkän kesäloman ajan, mutta ei juurikaan ole siitä puhunut. Häneltä on yritetty kysellä fiiliksiä, mutta lähinnä poika on saanut vain sanotuksi, että on kiva kun koulu alkaa ja hän odottaa läksyjen tekoa eniten. Koulun alkuun oli enää muutama päivä ja kysyimme, joko aloitus jännittää. Ei kuulemma ja mietin jo, että noinkohan tuo vetää tämän ihan tosta noin vaan. Ei se kuitenkaan ihan niin mennyt. Ensimmäisenä kouluaamuna lähdimme kotoa koko perheen voimin kävelemään koululle jo hyvissä ajoin, sillä kävimme viemässä ensin D:n päiväkotiin. Jännitys alkoikin hiipiä pienen miehen mieleen siinä matkalla ja hän oli kovin mietteliäs, eikä tuo yleensä ylitsevuotava papupata saanut juuri ollenkaan sanaa suustaan.

Kuuntelimme luokkajaot ja nimenhuudot aina O:n luokan loppuun asti. Annoimme halit, toivotimme esikoisellemme hyvää koulupäivää ja lähetimme hänet vuosien mittaiselle koulutielle.

4 kommenttia:

  1. Itsekin muistan ensimmäisen kouluaamun edelleen. Kyllä silloin oli melkoinen määrä perhosia vatsassa. Koulunalku on iso juttu pienelle ja toki myös vanhemmille. Tsemppiä teille uuteen viikkoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mäkin muistan ensimmäisen koulupäiväni - tai oikeastaan vaan yhden hetken siitä päivästä. Opettaja oli valmiiksi jakanut nimilaput pulpeteille, enkä ujona uskaltanut sanoa tummatukkaiselle tytölle "hei sä istut mun paikalla" :D Hänkin oli Hanna, mutta sukunimen ensimmäinen kirjain erotti meidät toisistamme. Me oltiin koko ala-asteen ajan parhaat ystävät <3

      Poista
  2. Iiik. Niin jännää. Meillä on tuo sama edessä ensi tiistaina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai teillä on vielä edessä tämä :D Tsemppiä koko perheelle!

      Poista

Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!