maanantai 30. huhtikuuta 2018

Avioliiton seitsemäs vuosi selätetty!

Puhutaan, että avioliiton seitsemäs vuosi on se pahin kaikista, eikä täyttä varmuutta tunnu olevan siitä, onko tämä vain myytti vai onko siinä ihan jotain perääkin. Toisaalta ihan näin musta tuntuu mielipiteeseen turvautuen, avioliittoja kai solmitaan nykypäivänä huomattavasti vähemmän ja useammin ihmiset myös eroavat lyhyemmän ajan jälkeen. Etsin netistä hieman "tietoa" tästä avioliiton seitsemännen vuoden kriisimyytistä ja täytyy kyllä sanoa, etten ihan vain muutama vuosi sitten kirjoitettua artikkelia löytänyt. Lähes kymmenen vuotta sitten nostettiin pinnalle ajatus, että  suurin uhka yhdessäololle tulee vasta yhteisten 12 vuoden jälkeen ja yksi suurimmista eron syistä yli 10 vuoden yhdessä olon jälkeen oli ns. erilleen kasvaminen ja rakkauden loppuminen. Olisiko se sitten sitä, kun arki on liikaa arkea ja puolisosta tuleekin kaveri ja kämppis, kun ei ole aikaa (tai ei osaa ottaa aikaa) parisuhteelle?
i love you
Muutamia vuosia myöhemmin tehtiin jälleen tutkimusta samasta asiasta ja uutisoitiin, että seitsemän vuoden kriisi olisi pelkkä myytti - ainakin sen kyseisen tutkimuksen valossa. Tämä tutkimus taas itse asiassa osoitti sen, että seitsemänteen vuoteen asti päässeet pysyivät todennäköisemmin yhdessä.

Totta tai ei - me olemme päässeet nyt sen seitsemännen vuoden yli. Seitsemän vuotta sitten heräsin vappuaattoon vanhempieni luona. Esikoisemme oli muutaman kuukauden ikäinen ja järjestin kastejuhlaa täydellä tohinalla. Olimme kutsuneet lähimmät sukulaiset ja ystävät juhlimaan vappuaattona kanssamme pienen esikoispoikamme ristiäisiä. Ihmetys oli ainakin osan kasvoilla selvästi nähtävissä, kun ristiäisseremonia alkoikin Mendelssohnilla. Pieni yllätysnumero oli säästetty tälle päivälle ja astelimme avioliiton satamaan juuri ennen esikoisemme kastejuhlaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!