lauantai 31. maaliskuuta 2018

Hyvää pääsiäistä!

Ajatukseni oli kertoa teille tänään mitä kaikkea kivaa meillä on suunnitelmissa, miten vietämme pääsiäistä ja mitä kaikkea aiomme nyt muutaman arkivapaan ajan tehdä. Nyt kuitenkin kerron teille, mitä meidän piti tehdä, koska suunnitelmat muuttuivatkin eilisiltana ihan kertalaakista.

Olemme useasti viettänyt pääsiäistä Kuusamossa, mutta nyt tänä vuonna päätimme, ettemme muutaman päivän vuoksi viitsi lähteä ajamaan sitä reilua 800 kilometriä suuntaansa. Ja olimmehan mökillä juuri viime kuussa kaksi viikkoa lomalla. Kuukausi sitten haaveilin vuorokauden risteilystä ja olin jo hyvin lähellä varaamassa risteilyä. Kunnes A:lla alkoi nuha enkä sitten varannutkaan matkaa. Jätin matkan varaamatta siksi, etten ollut varma mihin suuntaan likan flunssa kehittyy ja ajattelin, että jos emme ehdi saada MPR-rokotetta ennen matkaa, en halua ottaa riskiä ja lähteä risteilemään hänen kanssaan. A:n nuha oli kuitenkin vain nuhaa ja hän sai rokotteen viime neuvolakäynnillä. Myöskin passi tai muu vastaava olisi pitänyt hankkia ja aika alkoi käydä vähiin ja niin jätimme tuon ajatuksen risteilystä taka-alalle. Nyt kun tietää mitä tämä pääsiäinen toi tullessaan, olenkin tyytyväinen, että matkan varaaminen jäi. Tänään meidän piti mennä katsomaan Haltialaan karitsoja. Olimme sopineet tuttavaperheen kanssa tärskyt sinne, mutta aamulla lähetinkin ystävälleni viestin, ettei me päästäkään lähtemään mukaan. Huomenna taas oli tarkoitus mennä viettämään pääsiäistä siskoni luokse. Ajatuksena oli, että lapset olisivat voineet maalata munia ja etsiä pääsiäispupun aarretta kartan avulla. Lammasta ja muita pääsiäisen vakioherkkuja oli tarkoitus nauttia yhdessä, mutta taitaapa olla niin, että nyt paistamme lampaat tahoillamme ja kippistämme pääsiäiselle vain omien perheidemme kesken.

rairuohot linnuiksi maalatuissa pilttipurkeissa

No mikä se sitten meille nyt tuli? No yrjöhän se kylään tuli - kutsumatta totta kai! Keskiveli aloitti oksentamisen eilen illalla vähän nukkumaan menon jälkeen ja yö meni käytännössä katsoen hänen vierellä valvoessa. Nyt tuo pieni potilas on jo onneksi parempi, kun oksentaa ei ole tarvinnut enää puoleen vuorokauteen. Kuumetta pojalla kuitenkin on ja veto tietysti aivan veks, mutta pientä kiinnostusta ruokaa tai muita syömisiä kohtaan on jo osoitettu.

Nosta sinäkin peukku pystyyn ja toivo meidän kanssa yhdessä, että tämä oli meidän perheen osalta tässä eikä tauti kierrä kaikkia läpi.

Hyvää pääsiäistä, kaikesta huolimatta!

4 kommenttia:

  1. Kappas, meillä samansuuntaiset suunnittelemattomat suunnitelmat. Kun aloitti viime yönä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikäh! Toivottavasti olette jo parantuneet ja muut ovat säästyneet.

      Poista
  2. Voi eeeii! Ootteko jo tervehtyneet? Tuo on niin ällöttävä tauti. Miten mä jotenkin epäilen, että se on meillä vielä edessä tänä keväänä.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan jo voiton puolella :) Sama tauti kai minullekin iski, mutta ilmeisen paljon lievempänä. Vielä ei kuitenkaan uskalleta iloita, että kaikki muut olisivat säästyneet. Toivossa on hyvä elää! ;)

      Poista

Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!