Lelukutsuilla: Leluja olohuoneen täydeltä. (sis. ARVONNAN!)

Viime torstaina päivällisen jälkeen meidän olohuone kirjaimellisesti täyttyi leluista. Tällä kertaa olin kutsunut ystävät koolle lelukutsujen varjolla ja ehkä kaikista parasta oli, kun tämä oli uutta ja erilaista kaikille. Kukaan ei ollut vielä ollut lelukutsuilla saatikka sitten kuullut niistä. Leikkien on kotimainen yritys, joka valmistaa ja jälleenmyy erittäin laadukkaita ja opettavaisia leluja sekä pelejä kaiken ikäisille lapsille, aina aikuisikään saakka. Valikoima on laaja ja siinä on hurja määrä erilaisia esim. päättelykykyä harjoittavia pelejä. Monet näistä sopii jo viisivuotiaalle, mutta ne ovat myös tarpeeksi haastavia aikuiselle. Leikkien lelut on ekologisia, laadukkaita ja ne todella innostavat lasta luovuuteen.

Leikkien Lelukutsut on siis samantyyppiset kuin esim. vaatekutsutkin. Oppimiskonsultti tulee sovitusti luoksesi esittelytuotteiden kanssa, levittää kotisi täyteen mitä ihanampia ja hienompia leluja, kertoo niistä mielellään, saat leikkiä ja testata niitä ja pääset tilaamaan sellaisia leluja, mistä sinulla on jo kokemusta. Ihan parasta!

Ihana Hanna saapui meille kahden ison matkalaukun kanssa. Matkalaukut oli pakattu täyteen leluja ja kun Hanna levitteli leluja meidän olohuoneeseen ei meinanneet pojat pysyä nahoissaan. Sitä mukaa kun leluja saatiin kauniisti esille kävi meidän pojat jo siirtämässä, tutkimassa ja leikkimässä niillä. Minä yritin toppuutella poikia, että malttaisivat edes hetken, mutta turhaahan se oli. Pojat oli sitä mieltä, että meidän pitää ostaa ne kaikki!

Miehiä en ollut näillekään kutsuille kutsunut, mutta tällä kertaa varmaan olisi pitänyt sillä oma mieheni yllätti minut täysin. Oli huvittavaa huomata, että olohuoneemme on täynnä leluja, naisia ja lapsia. Hulina ja vilinä käy, kun leluilla leikitään ja äidit keskustelevat keskenään. Kaiken tämän keskellä oma mieheni seisoo likkaa rintarepussa kantaen, kuulematta ja näkemättä mitään ympärillään tapahtuvaa, sillä hän on täysin uppoutunut yhden pulmapelin ratkomiseen. Voitte kuvitella, että tämä kyseinen peli lähti samantien tilaukseen ;)

Muutaman tunnin leikkihetken jälkeen Hanna pakkasi lelut takaisin laukkuihinsa ja lähti kotiin. Heti kun ovi oli sulkeutunut pojat jo tiedusteli tuleehan lelutäti pian uudestaan käymään. Valikoimaan tulee täydennystä ensi kuussa, joten ajattelin kutsua hänet meille vielä ennen joulua - jos vaikka hieman autettaisiin joulupukkia urakassaan ;) Haluaisitko sinäkin järjestää lelukutsut? Ota Hannaan yhteyttä sähköpostilla (hanna.sajasalo@lelukutsut.fi) tai vaikka facebookissa.

Yhteistyön kunniaksi saan arpoa teille lukijoille yhden paketin uutta moniväristä taikamassaa! Arvontaan osallistut kommentoimalla tätä blogipostausta ja lisäarvan saat seuraamalla kommammaa -blogia facebookissa. Muistathan kertoa kommentissasi kuinka monella arvalla osallistut ja jätäthän kommenttiin toimivan sähköpostiosoitteesi. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 7.9. klo 23.59.

// Yhteistyössä lelukutsujen kanssa //

Paluu arkeen kolmessa aallossa.

Torstaina palattiin arkeen kolmatta ja viimeistä kertaa tänä syksynä. Aloitin äitiyslomani juhannukselta ja samalla pojat jäivät kesälomalle. Mies palasi ensimmäisenä arkeen ja hänen lomansa tuli päätökseen elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Koulut ja esikoulut taas alkoivat 10.8., joten O palasi arkeen silloin. D on ollut kotona aina tähän aamuun asti ja hänen päivähoitonsa alkoi tänään. D:n loma kesti kaksi kuukautta siksi, että jätin hänet täksi ajaksi hoitopaikkatakuulle. Vantaalla on käytössä hoitopaikkatakuu, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lapsen jättää ainakin kahden kuukauden yhtäjaksoiselle vapaalle päivähoidosta takaa kaupunki päivähoitopaikan samasta hoitopaikasta sinne palattaessa. Päivähoidostahan voi olla omalla ilmoituksella vaikka kokonaisen kuukauden poissa, mutta silloin maksuna veloitetaan puolen kuukauden maksu. Näin siis ainakin Vantaalla. Käyttämällä hoitopaikkatakuuta on koko takuun aikainen ajanjakso maksutonta, mutta ehtona tässä tosiaan on se, että vapaan on kestettävä ainakin kaksi kuukautta. Heinäkuuhan olisi ollut meillä joka tapauksessa ilmainen päivähoidosta, mutta nyt saimme myös toisen ilmaisen kuukauden.

Tuntuu, että olen ollut juhannuksesta tähän asti lomalla ja oikeastaan lomalta tämä tuntuu edelleen, mutta nyt yritän kovasti tottua tähän uuteen arkeeni. Lomalla tarkoitan tässä yhteydessä vuosilomaa enkä niinkään äitiyslomaa. Sitä en ole vieläkään sisäistänyt, että kotona tässä ollaan ainakin ensi vuoden elokuun alkupuolelle asti. Likka tietysti on sen verran pieni vielä, että hän nukkuu suurimman osan ajasta ja onneksi hän viihtyy muuallakin kuin sylissä. Silti tuntuu siltä, etten ehdi saada mitään aikaiseksi, mutta ehkä se nyt hieman muuttuu, kun kummatkin isommat lapset ovat päivähoidossa sen neljä tuntia.

Lasten suusta vol. 24 - Avaruudesta jumalan portille.

Meillä oli tässä taannoin taas sellainen mullistavampi keskustelu lasten kanssa. Puhuttiin avaruudesta ja siitä ettei siellä ole juuri kukaan käynyt - vain muutama ihminen ja yritettiin selittää pojille avaruusaluksista ja kerrottiin, että jotkut asuvat työkseen avaruudessa. D taas päätti keskustelun lomassa lohkaista: "Jumalanportti on kyllä niin raskas, ettei kukaan jaksa sitä avata!"

Ihanaa perjantaita ja viikonlopun alkua!

Ota hetki omaa aikaa - tilaa kotisiivous! sis. alekoodin.

// Yhteistyössä Freskan ja Perheblogien kanssa //

Minä kuulun niihin, ketkä rakas... (tai no tykkää) siivota. Siivoaminen on kivaa, se toimii sopivana arjen hyötyliikuntana ja mikä parasta - voit koko ajan seurata työsi tulosta ja nähdä edistyväsi. Kun minulle tarjoutui mahdollisuus kokeilla Freskan kotisiivousta täytyy myöntää, että epäröin hetken tarttua tilaisuuteen. Mutta onneksi tuo mielenhäiriö oli tosiaan hetkellinen ja hyvin nopeasti olinkin jo täysin valmis päästämään ulkopuolisen siivoamaan meille.

Omaan viikkosiivoukseeni kuuluu ne hyvin perinteiset asiat: imurointi, vessojen pesu ja pölyjen pyyhintä ja tähän tottuneena ihmettelin hieman, kun Freskasta varattiin meille normaaliin kotisiivoukseen 4,5 tuntia (meillä on 97 neliötä). Ymmärsin kuitenkin hyvin nopeasti miksi näin on, sillä Freskan kotisiivous pitää sisällään paljon! Energinen, hymyilevä, ystävällinen ja tehokas siivooja tuli meille, tervehdimme ja esittelin hänelle kotimme, jonka jälkeen hän oli valmiina työn touhuun. Esikoinen oli eskarissa ja minä kahden nuoremman kanssa kotona, mutta en millään pystynyt olemaan kotona koko sitä aikaa kun siivooja meillä oli. Haimme O:n eskarista ja huristelimme viettämään iltapäivää mummin luokse. Kotiin tullessamme saimme vastaan puhtaan ja raikkaan kodin! Kaikki oli niin siistiä! Keittiön tasoilla ei ollut murun murua, lattiat oli tahrattomia, vessat siistejä ja kaikki tavarat kauniisti paikoillaan. Ikkunoiden pesu ei kuulu Freskan normaaliin viikkosiivoukseen, mutta voi sitä ilon ja onnen määrää, kun huomasin että kädenjäljet oli pyyhitty olohuoneen ikkunoista. Pieni extrajuttu ja minä olin ihan myyty! Jokaviikkoista siivousta en ole vielä valmis antamaan muiden hoidettavaksi, mutta esim. joulusiivouksen taidan varata Freskalta!

Jos kirjoittaisit googlen hakuriville kotisiivous Vantaa, Espoo tai vaikka Helsinki löytäisit varmasti Freskan! Ja lupasinhan teille alekoodinkin - jos varaat Freskalta kotisiivouksen saat 25 euron alennuksen ensimmäisestä tilauksestasi käyttämällä koodia UDPMRI. Puhtaita hetkiä!

Ystävät koolle, nyt ihastellaan taas vaatteita - me&i aw17

me&i:n syksymalliston julkaisupäivä oli taas jo heti alkuvuodesta varattu luottoedustajani kalenterista minulle, vaikka hieman epäröin tänä vuonna pitää kutsuja heti elokuun puolen välin tietämillä. Tiesin vauvan syntyvän viimeistään heinäkuun viimeisellä viikolla ja arvelutti kutsujen pitäminen vain lyhyen ajan päästä leikkauksesta. Totesin kuitenkin sekä edustajan, että vieraiden olevan niin hyviä ystäviäni, ettei vanhasta hyvästä tavasta voi luistaa yhden pienen ihmistaimen vuoksi. Ja toisaalta - täytyyhän perinteitä vaalia ;) Julkaisupäivän kutsut on niitä halutuimpia ja onhan se nyt ihan mielettömän hienoa nähdä mallisto tuoreeltaan, kun yksikään tuotekaan ei varmasti ole ehtinyt vielä loppumaan. Keskiviikkona edustaja kurvasi etuovellemme rekin ja kassien kanssa. Vaihdoimme kuulumiset siinä samalla, kun hän nosti ihanaakin ihanammat vaatteet esille ja minä hypistelin ja kuvasin niitä jo. Olin tietysti jo heti aamupäivällä käynyt tekemässä nopean vilkaisun me&i:n nettisivuilla uuden malliston parissa ja taas minut yllätti se, miten erilaiselta kaikki näytti, kun ne näki nenän edessä.

Olin tehnyt itseni kanssa sopimuksen - keskityn lasten vaatteisiin, koska oma vartalo on vielä näin neljän viikon jälkeen likan syntymästä aika vieras. Muutama ylimääräinen kilo siellä sekä täällä ja varsinkin vatsanseutu pullottaa vielä sen verran, ettei ole järkeä ostaa tähän vartalokokoon vaatetta ja toisaalta niitä pienempiä ei pidä vielä säilöä kaappiinkaan. Lasten vaatteiden kuosit pääsivät todella iloisesti yllättämään minut. Odotin me&i:lle tyypillistä rehellisen värikästä mallistoa, josta löytyy tytölle muuta kuin pinkkiä ja pojalle muuta kuin sinistä ja sitä mallisto toden totta on ehkä vielä potenssiin kymmenen.

Rakastan me&i:n lasten vaatteita koska ne ovat ennen kaikkea värikkäitä, niissä on lapsille sopivia kuoseja, vaatteet pyritään aina valmistamaan mahdollisimman ekologisesti, mallistossa käytetään runsaasti mm. luomupuuvillaa ja vaatteille on myönnetty ensimmäisen luokan OEKO-TEX laatusertifiointi. Tämän lisäksi voin todeta oman kokemukseni mukaan niiden kestävän lapselta toiselle ja vielä "tuhannenkin" pesun jälkeen niissä on väriä ja ryhtiä ;) Suurimmassa osassa vaatteista on pesulämpötilaohjeistuksena 40 astetta, mutta ainakin kaikki meillä olevat vaatteet kestävät myös sen kuudenkympin pesun. Olen ottanut tietoisen riskin uhmatessani pesulapun ohjeita, mutta teen sen vain siksi, että lasten vaatteet ovat usein niin likaisia, ettei neljänkympin pesu aina pese niitä puhtaiksi. Meillä myös suurin osa vaatteista rummutetaan, vaikka se "kielletään" ohjeissa. Toki kuivausrumpu hieman kutistaa vaatteita ja varmasti kuluttaakin niitä enemmän, mutta minä olen jo niin tottunut siihen etten osaa pitää sitä haittana. Mutta siitä pidän minäkin kiinni, että uudet vaatteet aina käyttöönotto pestään ja juuri niissä asteissa kun pesuohje kertoo.

Oletko sinä käynyt kotikutsuilla tai emännöinyt sellaisia? Minusta tuntuu, että kotikutsuihin liittyy paljon sellaisia negatiivissävytteisiä olettamuksia ja ajattelinkin nyt hieman yrittää muuttaa niitä.

1. Ystäväni kutsui minut me&i vaatekutsuille. En halua mennä, koska näistä ei ikinä pääse kotiin ostamatta.
Ei. Näin. Ei näin! Mene ihmeessä, juo kahvia (sillä sitä on aina tarjolla), kuuntele myyntipuhe, ihastele tuotteita, keskustele muiden kutsuttujen kanssa joko vaatteista tai ihan vaan niitä näitä ja lähde kotiin ostamatta, jos niin tahdot ;) me&i:n vaatekutsuilla ei koskaan ole ostopakkoa.

2. Kutsuminen on vaikeaa, koska ihmisiä pitää haalia paikalle.
Ei. me&i -kutsujärjestäjänä sinun ei tarvitse haalia ihmisiä paikalle väkipakolla. Emännänetusi tai mikään muukaan ei ole laskevasti kytköksissä kutsuvieraiden määrään ja voit järjestää kutsut vain yhdelle vieraalle tai kymmenille vieraille. Itse luon aina facebookkiin tapahtuman ja hoidan kutsumisen sen kautta.

3. En hyödy järjestämisestä mitään.
Oma hyötyminen kutsujen järjestämisessä on tietysti aina mielessä ja me&i ottaakin emäntänsä todella hyvin huomioon. Itse en koskaan järjestä kutsuja vain emännän etujen vuoksi, mutta ovathan ne ihan mieletön lisä järjestäjälle ja näitä etuja todella kannattaa hehkuttaa! Kutsujen emäntänä saat aina valita yhden emännänlahjan ilmaiseksi erikseen valituista tuotteista, joita vain emännät voivat saada. Tuotteet vaihtuvat aina kausittain ja monesti siellä on jotain kestosuosikkia ja sen lisäksi jotain todella uniikkia (esim. tänä syksynä ihana poncho). Tämän lisäksi saat valita yhteen ostamaasi tuotteeseen 20% alennuksen. Ja oikeasti, on ihan sama kuinka monta vierasta kutsuillasi on, olet aina oikeutettu näihin kahteen emännän lahjaan.

Näiden lisäksi saat lisäetua sen mukaan kuinka suurella ostosummalla kutsuiltasi ostetaan. Tarkemmin nämä on selitetty me&i:n sivuilla ja samalta sivulta voit klikata itsesi varaamaan kutsuja.

4. Kutsujen järjestäminen vaatii liikaa, eikä minulla ole aikaa leipoa koko päivää.
Monesti vaatekutsuilta näkee kuvia, joissa ruokapöytä notkuu toinen toistaan herkullisempia tarjottavia. Jotkut toki haluavat panostaa tähänkin puoleen (ja kaikki kunnia heille), mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että sinunkin pitäisi niin tehdä. Itse olen monesti tarjonnut vieraille vain kahvia. Toisinaan olen laittanut pöytään valmiiksi leikattuja patongin palasia ja tuorejuustoa tai pilkkonut muutamaa eri hedelmää tarjoiluastiaan. Tällä kerralla, kun olin kotona koko päivän pystyin panostamaan hieman enemmän ja leivoimme lasten kanssa kutsuja varten mokkapaloja. Itse päätät mitä tarjoat vai tarjoatko mitään. Kukaan tuskin jättää tulematta tarjoilun puutteen vuoksi ja taas toisaalta kahvinkeitto ei paljoa vaadi.

Sokerina vielä pohjalla haluan nostaa lasten (ja miksei naistenkin) vaatteiden oston helppouden. Ystävän luokse voi mennä minkälaisissa vaatteissa tahansa, eikä tarvitse miettiä kuinka suuret silmäpussit roikkuu silmien alla sillä a) et ole nukkunut vauvan takia moneen yöhön ja b) et jaksa alkaa peittämään niitä meikillä. Mikä voikaan olla parempi tapa shopata lasten vaatteet loppuvuoteen, kun istua ystävien ympäröimänä mukavalla sohvalla siemaillen kahvia?

Voihan se olla, että taas tällä kerralla haukkasin hieman suuremman palan kuin mitä olin ajatellut lompakkoni kestävän - tuli nimittäin taas useampikin vaatekappale tilattua. Muutamat housut oli ihan MUST HAVE likalle ja pojat sai kumpikin valita mieleisensä paidat. Lepakkopipot oli tietysti pakko tilata ja vaikka olinkin tehnyt itseni kanssa sen sopimuksen etten mitään osta itselleni, niin pakkohan se nyt kuitenkin oli jotain tilata :) Ja sitä paitsi me&i:lla on tänä syksynä todellinen erikoisuus myynnissä - kengät, niin eihän niitä voinut olla tilaamatta! Mutta näistä kerron myöhemmin lisää ;)

Vessasanat!

Nuo jokaisessa lapsessa hilpeyttä aiheuttavat iki-ihanat pissa-kakka -hokemat alkavat olla todella kulutettu juttu meillä.

Pissa, kakka, pippeli, peppu on ne meillä eniten kuullut vessasanat. Ja ne harvemmin raikaa vessassa.

Ensin pyrimme kieltämään niin sanottujen vessasanojen lausumista, mutta koska aika pian huomasimme sen olevan turhaa, oli pakko testata sitä ettei asiaan kiinnitä huomiota. Ei muuten ollut siitäkään mitään hyötyä. Komentaminen, käskeminen ja toruminenkin tuntuu olevan turhaa. Uhkailu ja kiristyskään ei toimineet, niin millä ihmeellä nuo sanat saa kitkettyä käytettyjen sanojen listalta? Olen tullut siihen tulokseen, että vain aika tekee tehtävänsä, mutta en ole varma jaksanko odottaa niin kauan.

Ajattelin jo, että kyllähän tämä tästä. Pakkohan noiden on kohta kyllästyä samojen sanojen jankkaamiseen - ja mitä vielä! Keksivät jostain ihmeestä näitä lisää ja hihittävät ihan katketakseen sanalle kikkeli ja tottakai oppivat nyt samalla sitten sen pimpinkin.

Huoh! Onko nämä vaan poikien juttuja vai jaksaako tytötkin hokea näitä ja hihittää näille viikko (ehkä enemmänkin kuukausi) tolkulla!?

Lasten suusta vol. 23 - Kumpi oli ensin, muna vai kana.

Aina silloin tällöin pojat miettivät niitä vähän vaikeampiakin juttuja ja viime lauantaina sain taas vastata astetta kiperämpään kysymykseen. Kello oli ehkä jotain kahdeksan pintaan ja makasin sängyssä valveilla, kun kuulin D:n askeleet viereisestä huoneesta. Hän tuli luokseni, sanoi huomenta, kysyi onko sisko hereillä (ei ollut, kun vaipui juuri maitokoomaan) ja kömpi viereeni. Hetken oli ihan hiljaista ja tuijotimme toisiamme. Poika oli selvästi sitä mieltä, että "varhainen" lauantaiaamu on otollisinta aikaa esittää äidille niitä vaikeampia kysymyksiä ja avasi suunsa: "Kaikki äidit on ollut ensin, ku kaikki lapset on tullut äideistä."

Minä: "Näin on - jokainen vauva on kasvanut ensin äidin mahassa."
D: "Mut jos äidit oli ensin ja sitten tuli vauvat, niin milloin isä on syntynyt?"

Yritin ehkä hieman epätoivoisesti selittää pojalle, että onhan isälläkin äiti kenen mahassa hän on ollut. Poika kuitenkin on vakaasti sitä mieltä, että vauvat on äitien mahoissa ja vauva on yhtä kuin sisko tai joku muu vauva ja koska isä ei ole vauva tai sisko, niin isä ei ole ollut kenenkään mahassa.

Vauvalle ommeltu hattu + vinkki ilmaiskaavasta!

Tämä oli taas niitä sarjassamme pakko kokeilla -kaavoja. MiniFlip -pipon kaavan ja ohjeen löydät saksankielisestä aefflyns to go -blogista ja onnistut varmasti vaikket saksaa osaisikaan. En minäkään osaa saksaa ja silti onnistuin, kun vaan seurasin bloggaajan tekemää erittäin kattavaa kuvallista ohjetta. Tein pipon meidän likalle pienimmässä koossa (39) jolloin pipon ympäryksestä tuli oikein hyvä, mutta pipossa on kyllä aivan liikaa korkeutta tuollaiselle pariviikkoiselle ihmistaimelle :) Seuraavaksi ajattelin kokeilla pienentää pipoa korkeudesta ja katsoa mitä sitten saan aikaiseksi.

Mikä likalle nimeksi?

Niin sanottua työnimeä ei likalla ole koskaan ollutkaan, mutta koska lähipiirissämme on putkahdellut vauvoja maailmaan enemmänkin, on vauvoille väkisinkin muotoutuneet jotkut kutsumanimet. Veljelleni syntyi poika juhannussunnuntaina ja häntä sanotaan Jaskaksi (tai Nils Holgerssoniksi) kunnes kirkossa toisin kuulutetaan. Myös toiselle veljelleni syntyi poika (noin viikko sitten) ja häntä kutsutaan Keijoksi. Meidän likka taas on kotikielellä joko likka tai sisko ja kodin ulkopuolella Tiina. Isänsä tosin kutsuu häntä Brunhildaksi, hahahaahha!

Olemme joutuneet jokaisen lapsemme nimeä miettimään enemmänkin. Esikoisesta emme aikoinaan tiennyt kumpaa sukupuolta hän edustaa, joten teimme nimilistaa kummastakin sukupuolesta jo raskausaikana. Jos esikoinen olisi ollut tyttö, olisi meillä ollut nimi valmiina, mutta kun hän olikin poika alkoi armoton nimipähkäily. Mikään niistä nimistä mitkä olimme raskausaikana listanneet ei tuntuneet enää hyviltä, tai jos toinen meistä vanhemmista piti jostain nimestä enemmän, niin toiselle vanhemmalle se ei kuitenkaan kolahtanut.

Halusimme nimen mikä ei olisi supisuomalainen, se ääntyisi helposti myös kansainvälisesti ja minulle oli tärkeää, että nimi löytyisi nimipäiväkalenterista. Loppujen lopuksi esikoisen nimeksi valikoitui Oliver. Toisen pojan kohdalla nimen valinta tuntui vieläkin vaikeammalta. Esikoisen kanssa oltiin jo pitkään pohdittu monet nimet läpi ja koska hänellekin tuntui olevan vaikea löytää nimeä, tuntui toiselle pojalle olevan vielä vaikeampi löytää nimeä. Oskar oli pitkään meillä yksi suosikeista toisen pojan nimeksi, mutta kun miehen serkun pojasta tuli Oskar jätimme sen nimen rauhaan. Jo esikoiselle meillä oli ehdolla nimi Daniel, mutta se hylättiin silloin, koska se tuntui olevan liian samanlainen isänsä nimen (Tanel) tai meidän koiran nimen (Däni) kanssa. Sama ajatus nousi toisenkin pojan nimipohdinnan keskellä, mutta päätimme olla välittämättä siitä, koska nimi muuten tuntui niin osuvalta. Toisesta pojastamme tuli Daniel.

Nyt kaiken pitäisi olla helpompaa, kun enää ei tarvitse käydä poikien nimiä läpi. Ja olihan meillä aina valmiina nimi tytölle (Vivian), mutta niin vain kävi, että nyt sekin nimi on jo varattu lähipiirissämme. Ajattelemme ja ajattelimme jo silloin, että Vivian ääntyisi helposti lempinimeksi Viivi ja veljeni tyttärestä tuli Viivi puolitoista vuotta sitten.

Nyt pitäisi löytää tytölle nimi samoilla kriteereillä, kuin poikienkin nimet on valittu. Ei supisuomalaista nimeä, helppo ääntää kansainvälisesti ja nimipäivä lapsella pitää olla. Näiden lisäksi haluamme tytön nimen olevan kolmetavuinen, kuten poikienkin nimet ovat. Pojillamme on kolme nimeä ja kolme nimeä tulee likkakin saamaan. O:n toinen nimi on perintöä isältäni ja D:n isänsä isoisältä. Likka tulee saamaan myös toiseksi nimekseen perintönimen. Ristiäisiä vietetään 2.9., joten onneksi tässä on vielä jokunen viikko aikaa pähkäillä asiaa.

Onko teillä jotain tarinoita lasten nimien takana?

Kesäpuuhaa pääkaupunkiseudulla.

Sattuneesta syystä olemme viettäneet tämän kesän täysin kotimaisemissa. Mökille asti ei uskaltanut lähteä, enkä varmaan edes olisi pystynyt istumaan autossa tuota matkaa (850km). Purjehtimaan olisi voinut ehkä vielä lähteäkin esim. viikonlopuksi, mutta viikonloputkin loppuivat kesken, eikä viikonlopussa edes kauhean pitkälle olisi Helsingistä purjehtinut. Minä ja lapset ollaan oltu jo juhannuksesta lähtien lomalla ja koko perheen loma alkoi vasta heinäkuun alussa. Eniten aikaa olemme tänä kesänä viettäneet omalla takapihalla ja taloyhtiön yhteisellä pihalla. Pojille on onneksi riittänyt pyöräily kotimaisemissa, leikit taloyhtiön muiden lasten, satunnaiset mummilakäynnit ja Kuusijärven rantavesi.

Kaupungissa vietetyt lomat ei ole meille niitä tutuimpia, joten tein listan mitä kaikkea voisi kesällä puuhata pääkaupunkiseudulla. Näitähän on varmasti muitakin, mutta nämä tuli nyt ensimmäisenä mieleeni.

Haltiala - kotieläimiä Vantaan Tammiston kupeessa.
Suomenlinna - ei esittelyjä kaipaa ;).
Vallisaari - Suomenlinnan vieressä sijaitsee Vallisaari, joka avattiin yleisölle vasta vähän aikaa sittten. Vallisaareen pääsee vesibussilla tai omalla veneellä.
Linnanmäki - mikä parasta, Linnanmäelle pääsee ilmaiseksi ja vain laitteisiin menosta täytyy maksaa.
Sealife - jos kalat ja muut vedenelävät kiinnostaa, kannattaa käydä katsomassa akvaarioita.
Kruunuvuori, Sipoonkorpi, Nuuksio - Kruunuvuoressa voi nähdä vielä pienen palan vanhoja huviloita, Sipoonkorvessa saa nauttia luonnonrauhasta ja Nuuksiossa on metsää samottavana niin paljon, ettei jaksa edes kävellä.
Korkeasaari - perinteinen kesävierailupaikka. Pääkaupunkiseutulaisena ei kuitenkaan hinnan vuoksi viitsi ihan joka kesä käydä Korkeasaaressa.
Ratikka- ja metroajelu - kai me asutaan sen verran "maalaismaisemissa", että metro ja ratikka on pojille sellaisia "vau experience" kapistuksia.
Seurasaari - kivaa nähtävää ja kuljettavaa sekä aikuiselle, että lapselle.
Angry Birds leikkipuistot - lapset taatusti viihtyy, kun vie ne hieman kotileikkipuistoa kauemmas.
Fallkulla - näe kanat, kukot, hevoset, lehmät ja monet muut kotieläimet Fallkullan kotieläintilalla.
Lasten liikennekaupunki - ota oma pyörä mukaan tai lähde jalan opettelemaan liikennesääntöjä.
Seikkailupuisto KORKEE - jos perinteinen leikkipuistokiipeily alkaa tuntumaan liian tavalliselta voi ottaa suunnaksi KORKEEn ja viedä kiipeilyn uudelle tasolle.
Lelumuseo Hevosenkenkä - Sadepäiviä voi viettää vaikka museossa. Lapset ei ehkä ihan jaksa innostua "aikuisten museoista", mutta lelumuseo heitä varmasti kiinnostaisi.