Eikös sitä niin sanota?
Meille taitaa olla tulossa paljon onnea. Nimittäin, olikohan toissapäivänä, kun O pudotti maljakon laattalattialle. Rikkihän se meni ja tottakai äiti sai raivarin, vaikka maljakko oli oikeastaan roskiin menossa. Sainpahan taas omantunnon tuskia turhasta ärähtämisestä :(
Tänään sitten D kompastui keskelle lattiaa jääneeseen reppuun. Lasi kädessään. Poika meni mukkelismakkelis paiskaten lasin lattiaan (laminaattiin). Sirpaleiksihan se meni ja sai tuo pienen haavankin sormeensa.
Hetki sitten kävi itsellekin köpelösti. Tökkäsin tiskipöydällä ollutta lasia sillä seurauksella, että se putosi lavuaariin (onkohan pudotusta edes 15 senttiä). Yksi isompi pala ja jokunen pienempi irtosi.
Seuraavaksi olisi sitten varmaan miehen vuoro rikkoa jotain. Mitähän se saa aikaiseksi ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat ihania - jätäthän viestin!