lauantai 20. tammikuuta 2018

Huonosti nukkuva kuusikuinen.

Se on jälleen se hetki kuukaudesta. Ei, kun ei siis SE aika kuukaudesta vaan se neuvola-aika. Nyt kuusikuisena likka on löytänyt varpaansa, oppinut pärisemään ja istunut jo muutamia kertoja pöytäseurueessa mukana omassa tuolissaan. Nukkumisasento on myös vaihtunut ja nykyään joka yö A kääntyy hirveällä ähinällä mahalleen nukkumaan.

Olin päättänyt, etten juurikaan lähde neuvolaan "valittamaan" tilannettamme. Huonosti nukkuvalle vauvalle kun ei oikein voi tehdä mitään. Varsinkin kun A on ollut flunssassa viimeisen neljä viikkoa ja se on ollut varmasti suurin syy huonoon yöuneen. Faktana voin kuitenkin todeta, että univelkaa on kertynyt viimeisen kuukauden aikana enemmän, kuin mitä niitä nukuttuja tunteja on plakkarissa. Tällä hetkellä suurin haaveeni olisi saada nukkua yli kolme tuntia putkeen. Uskoisin ettei mikään peitevoide tai ihmeaine tällä hetkellä riitä peittämään tummia silmänalusiani.

Joulun jälkeisenä torstaina se kaikki alkoi. Olimme mökillä ja A:lla oli kuumetta puolisentoista vuorokautta. Kuume tuli ilman mitään muita oireita, laski lääkkeellä eikä ollut kovinkaan korkea (max 38,5). Olin hieman ihmeissäni, mutta koska likka noin muuten oli ihan hyväntuulinen, niin annoin olla. Uudenvuoden aattona kävimme kuitenkin hakemassa vastauksia Rukan Lääkäriasemalta, koska A oli kärttyinen ja nukkui todella huonosti. Nenäkin oli selvästi tukossa, mutta nuhainen tyttö ei kuitenkaan ollut. Kuivaa yskää lukuun ottamatta ei varsinaisia flunssan oireitakaan ollut. Lääkäri tutki tytön, katsoi korvat ja kuunteli keuhkot. Keuhkoputkessa oli limaisuutta, korvat puhtaat ja pika-crp alle 5. Kaikki viittasi siis virustautiin. Muutaman päivän ajan tauti kehittyi selvästi ja yskä muuttui pahaksi, sellaiseksi tukehduttavaksi ja limaiseksi. Usein A:n yskänkohtaukset päättyivätkin limaoksennukseen ja huutoon. Kävimme uudestaan lääkärissä muutaman päivän päästä edellisestä. Crp oli edelleen alle 5 ja korvat puhtaat, mutta rohina keuhkoputkessa oli pahentunut - ja sen kyllä kuuli ihan paljaalla korvallakin. Sitkeää limaa vaikutti olevan todella paljon. Edelleen kuitenkin kaikki viittasi virustautiin ja kuten me tiedämme, niihin ei ole lääkkeitä. Oloa helpottamaan saimme Ventoline-inhalaattorin, vaikkakin ei ollut täysin varmaa onko siitä apua näin pienelle lapselle. Voihan se olla mentaalistakin, mutta minusta tuntui, että se auttoi ainakin silloin kun tauti oli huipussaan.

muurikello sininen

Tilanne pysyi samana pitkään ja tauti ei tuntunut parantuvan tai pahentuvan. Vasta noin puolitoistaviikkoa sitten taudissa alkoi nuhavaihe. Nenä meni tukkoon ja se on koko ajan täynnä paksua ja venyvää, mutta kirkasta limaa. Sanomattakin on selvää, että likan nenään on suihkuteltu pullo tolkulla Physiomer Babya ja nenäimuri on ollut ahkerassa käytössä. Yöunissa tapahtui käänne parempaan viime viikonloppuna, kun A nukkui jo kaksi parempaa yötä, mutta sitten kaikki meni taas ihan päin pyllyä ja tuttua korvalääkäriä oli pakko lähteä moikkaamaan. Korvatulehdus löytyi toisesta korvasta - onneksi! Minä niin toivoinkin, että vihdoinkin olisi jotain minkä voisi lääkitä ja sitä kautta saataisiin oikeasti vointiin helpotusta. Nyt on antibioottia syötetty likalle tiistaista lähtien ja vihdoinkin tauti alkaa talttua.

A pyörii napansa ympäri. Kohottautuu suorille käsivarsille ja istuu selkä suorana. Varaa jalkoihin. Sävyjä ääntelyssä.

6kk kasvut: paino 8650g, pituus 66,6cm ja päänympärys 42,4cm


Ollaanko teillä pysytty terveenä?

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Vauvat rakastavat lappuja ja rapinaa! Lelu lähes puolivuotiaalle.

lappulelu vauva rapinalelu diy purukulma silikoni helmi

Puolitoista vuotta sitten pyörittelin päässäni lappulelun tekemistä vauvalle ja sainkin sellaisen aikaiseksi. Vähän googlettelua ja siihen lisäksi mielikuvitusta, niin vauvojen rakastama rapina- ja lappulelu oli valmis. Tein leluja muutamankin pyynnöstä vielä, mutta sitten tuli aika, ettei lähipiirissä niitä enää tarvittu.

Hurahdin likan syntymän jälkeen silikonisista helmistä tehtyihin koruihin ja leluihin - ja tarkemmin sanottuna siis niiden tekemiseen. Helmien pujottaminen naruun on tarpeeksi "aivot narikkaan" -puuhaa ja nyt kun suurempiin käsitöihin ei millään ole aikaa, on tällaiset nopeasti valmistuvat hommat parhaita. Olen tehnyt lahjaksi muutaman tuttinauhan, A:lle purulelun ja imetyskoruja. Nettikauppoja selatessa löysin myöskin purukulmia ja siitähän se idea sitten taas lähti. Juuri ennen joulua sain A:n uusimman lelun valmiiksi. Kangas on ostettu Onni ja Ilonasta, purukulma, silikonihelmet, lelurengas ja klipsi ovat Nappikauppa Punahilkasta. Sisällä lelussa on kaksi kerrosta vanulevyä ja rapinana pala kinkun paistopussia. Lappuina on erilaisia nauhoja, mitkä löytyivät omista kätköistä.

Ps. kuvista saattaa huomata, että lelu on ollut jo käytössä ;)

lappulelu vauva rapinalelu diy purukulma silikoni helmi

lappulelu vauva rapinalelu diy purukulma silikoni helmi

lappulelu vauva rapinalelu diy purukulma silikoni helmi

lappulelu vauva rapinalelu diy purukulma silikoni helmi

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Virallista postia.

Palasimme kotiin viikonloppuna, joten joululoma on nyt virallisesti ohi. Naapurimme on toiminut talonvahtina ja käynyt tyhjentämässä postilaatikkoamme, sekä ruokkimassa kaloja. Harvoin varsinaisesti odotan postin mukana mitään, mutta silti aina pidemmältä reissulta kotiin palatessa yksi kivoista puuhista on käydä tulleet postit läpi ja tällä kerralla kaikkien virallisten postien joukossa oli extrakivaa postia meidän esikoiselle. Tai noh, hänen huoltajilleen - kuten kuoressa luki.

Tästä se koulutaival alkaa nyt ihan virallisesti meidän perheessä. Huomenna alkaa kouluun ilmoittautuminen ja täytyykin tehdä tämä sitten heti pois alta, niin ei pääse homma unohtumaan. Jo vuosi sitten eskariin ilmoittautuminen aiheutti pienen tunnepuuskaan, mutta onhan tämä nyt ihan oikeasti se isompi asia. Minun esikoiseni, tuo pieni poikani - ei olekaan enää niin pieni.

Oletko sinäkin siinä tilanteessa, että pääset tavallaan itsekin aloittamaan peruskoulun alusta?

kouluun ilmoittautuminen kirje oppivelvollisuus